EU:n suurin kauppasopimus ratkeamassa – 5 kysymystä ja vastausta Mercosur-diilistä

EU:n historian suurimmassa kauppasopimuksessa on ratkaisun hetket. Sopimus avaisi Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn suojatut jättimarkkinat eurooppalaisille yrityksille – 90 prosenttia Mercosur-alueen tulleista alenisi nollaan. Geotalouden epävarmuuksien keskellä Mercosur-kumppanuus olisi Euroopalle myös iso strateginen voitto. EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma kokosi vastaukset 5 kysymykseen.

Euroopan ulottuvilla on kansainvälisen kaupan läpimurto, kun yli 25 vuotta valmisteltu Mercosur-sopimus saa toivottavasti pian viimeisen sinettinsä. Varsinaiset kauppaneuvottelut saatiin maaliin EU:n ja Mercosurin välillä jo vuosi sitten joulukuussa 2024, mutta nyt tarvitaan vielä EU-jäsenmaiden määräenemmistön ja Euroopan parlamentin hyväksyntä.

Jäsenmaiden päätöstä odotetaan 15.12. alkavalla viikolla.  Komission puheenjohtaja Von der Leyenin on määrä matkustaa jo 20.12. Brasiliaan sopimuksen allekirjoitustapahtumaan. Euroopan parlamentti äänestää sopimuksen hyväksynnästä kuitenkin vasta tammi-helmikuun vaihteessa.

Alla vastaukset keskeisimpiin kysymyksiin:
Mikä tekee Mercosur-sopimuksesta niin merkittävän?
Miten sopimus vaikuttaa yrityksiin?
Mitä voitettavaa Suomella on Mercosur-markkinoilla?
Miksi Mercosur-sopimusta on vastustettu? Onko huoliin aihetta?
Miten prosessi etenee ja mitä tapahtuu lähiviikkoina?

1. Mikä tekee Mercosur-sopimuksesta niin merkittävän?

   
   Lyhyesti sanottuna mittakaava on poikkeuksellinen.Kyseessä on EU:n historian suurin kauppasopimus, jolla luodaan vapaakauppa-alue yli 700 miljoonan asukkaan markkinaan.Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn muodostama Mercosur on yksi maailman suurimmista markkinoista. Yksistään Brasilia on maailman 9. suurin talous.

   Taloudelliset vaikutukset ovat sen mukaiset: komission arvion mukaan EU:n vienti Mercosur-alueelle voi kasvaa jopa 39 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

   Talouden ohella Mercosur-sopimuksessa korostuvat geotalouden kauaskantoiset hyödyt Euroopalle. Kauppasotien aikakaudella sekä Kiinaan että USA:han liittyy monenlaisia poliittisia ja taloudellisia epävarmuuksia. On tärkeää, että EU on aktivoinut hakemaan laaja-alaisesti uusia markkinoita niin Aasian nousevista talouksista kuin Latinalaisesta Amerikasta.

    

2. Miten sopimus vaikuttaa yrityksiin?

   
   Mercosur-maat ovat tähän asti suojanneet markkinoitaan monella tapaa. Ulkomaista kilpailua ovat vaikeuttaneet sekä korkeat tullit että monimutkaiset tullausmenettelyt, tekniset määräykset ja sertifiointivaatimukset.

   Nyt eurooppalaiset yritykset saavat etulyöntiaseman, kun sopimus tekee kaupankäynnistä merkittävästi halvempaa ja helpompaa.

   Yli 90 prosenttia tullinimikkeistä vapautuu kokonaan tulleista asteittain 15 vuoden kuluessa. Tullit laskevat nollaan esimerkiksi koneille (tullit nyt 14–20 %), autoille (nyt 35 %), auton osille (nyt 14–18 %), kemikaaleille (nyt 18 %), lääkkeille (nyt jopa 14 %) ja vaatteille (nyt 35 %).

   Komission laskelmien mukaan pelkästään jo tullimaksujen poisto tuo EU-alueelle yli 4 miljardin euron säästöt joka vuosi.

   Myös kaupanesteiden poistaminen säästää vientiyritysten kustannuksia ja sujuvoittaa niiden prosesseja: tullimenettelyt helpottuvat ja esimerkiksi testaus- ja sertifiointivaatimukset yksinkertaistuvat.

3. Mitä voitettavaa Suomella on Mercosur-markkinoilla?

   Suomen kauppavaihto Mercosur-maiden kanssa on noin 1,5 miljardin euron tasolla vuosittain sisältäen tavara- ja palvelukaupan. Merkittävin kauppakumppanimme on Brasilia.

   Suomesta viedään Mercosuriin ennen kaikkea tavaroita. Palveluvienti on 212 miljoonaa euroa vuodessa painottuen eritoten televiestintään ja seuraavaksi eniten yrityspalveluihin.
   Mercosur-sopimus voi nostaa myös aivan uusien toimialojen viennin nousuun. Palvelumarkkinoita avautuu muun muassa televiestinnän, digitaalisen kaupan sektoreilla ja sopimus helpottaa liikematkailua ja yritysten sisäisen työvoiman liikkumista alueiden välillä.  Myös julkisiin hankintoihin osallistumismahdollisuudet paranevat, ja pk-yritysten vientiä ja tuontia helpotetaan erityisten koordinaattorien avulla.

   Suomen tavaraviennin keskeiset toimialat Mercosur-maihin	Viennin arvo (2024)	Nykyiset Mercosur-tariffit	Tulevat Mercosur-tariffit
   Koneet ja mekaaniset laitteet	325 miljoonaa euroa	20 %	Useimpien tuotteiden tullit poistetaan asteittain
   Optiset, lääketieteelliset ja kirurgiset laitteet, mittaus- ja valokuvalaitteet	74 miljoonaa euroa	18 %	0 %
   Kuljetusvälineet	40 miljoonaa euroa	14–35 %	Useimpien tuotteiden tullit poistetaan asteittain
   Maatalouselintarvikkeet	917 000 euroa	27–55 %	Huomattavasti alennettu. 0 % joillakin tuotteilla

4. Miksi Mercosuria on vastustettu? Onko huoliin aihetta?

   Isoin huoli on koskenut Mercosur-maiden maataloustuotteiden tulevaa tuontia Eurooppaan. Vastustusta on ollut erityisesti isoista jäsenmaista, kuten Ranskasta, Puolasta ja Italiasta, joissa on pelätty sopimuksen kasvattavan naudanlihan ja siipikarjanlihan tuontia ja aiheuttavan markkinahäiriöitä.

   Neuvotteluissa on onnistuttu hallitsemaan nämä riskit hyvin. Sopimukseen sisältyy kiintiöt keskeisille maataloustuotteille. Mercosur-maista voi esimerkiksi tuoda EU:hun enintään 99 000 tonnia naudanlihaa 7,5 prosentin tullilla, mikä vastaa 1,5 prosenttia EU:n naudanlihantuotannosta. Kiintiön täytyttyä tullit nousevat takaisin korkealle, lähes estävälle tasolle.

   Lisäksi on luotu mahdollisuus ottaa käyttöön suojatoimia, mikäli edullinen tuonti aiheuttaisi haittaa paikallisille tuottajille. Huolien lieventämiseksi EU:ssa on parhaillaan käynnissä sisäinen lainsäädäntöprosessi, jonka tavoitteena on vahvistaa menettelyt, joilla EU voi nopeasti keskeyttää Mercosurista tuotavien maataloustuotteiden tullietuudet väliaikaisesti, jos tuonti vaarantaa EU:n tuottajien asemaa.

5. Miten Mercosur-prosessi etenee ja mitä tapahtuu lähiviikkoina?

   Prosessi on loppusuoralla ja meneillään on kriittiset ratkaisun hetket.

   Varsinaiset EU-Mercosur-neuvottelut ovat päättyneet joulukuussa 2024 saavutettuun sopuun. Voimaantulo edellyttää vielä sekä EU:n että Mercosurin hyväksyntää.

   EU etenee seuraavasti:

   Elinkeinoelämän kannalta tärkein osuus eli varsinainen kauppasopimus on EU:n toimivallassa. Sen hyväksyntään tarvitaan sekä jäsenmaiden (neuvoston) että Euroopan parlamentin hyväksyntä. Ratkaisun avaimet ovat molemmilla osapuolilla:

   • Neuvoston on ollut määrä tehdä oman päätöksensä 15.12. alkavalla viikolla. Viime päivinä on kuitenkin väläytelty päätöksenteon lykkäämistä tammikuulle. Neuvoston hyväksyntään riittää määräenemmistö.
   • Parlamentin osalta ratkaiseva äänestys on tammi-helmikuun vaihteessa, jolloin sen on mahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä sopimus. Parlamentissa haetaan vielä kalkkiviivoilla sopua ylimääräisestä suojatoimesta, joka turvaisi eurooppalaisten viljelijöiden asemaa.

   Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut matkustavansa Brasiliaan 20.12. Mercosur-sopimuksen allekirjoitusjuhlallisuuksiin.

   Jos EU-hyväksyntä saadaan parlamentin äänestyksen myötä maaliin alkuvuodesta 2026, tulisi kauppasopimus voimaan ja yritysten hyödynnettäväksi aikaisintaan vuoden 2026 loppupuolella.

   EU:n ja Mercosurin laajemmalle ns. kumppanuussopimukselle tarvitaan EU-maiden kansallisten parlamenttien ratifiointi, mikä voi kestää pitkään. Ilman sitäkin yritysten kannalta olennainen kauppasopimusosuus tulee voimaan väliaikaisesti mutta käytännössä hyvin pysyvällä tavalla.