Euroopan oppisopimusmallit vertailussa – keskiössä kustannustehokkuus

Alkuvuodesta 2015 käynnistyi Euroopan komission rahoittama ja eurooppalaisia työnantajajärjestöjä edustavan BusinessEuropen toteuttama oppisopimushanke. Tavoitteena oli selvittää erityisesti oppisopimuksen kustannustehokkuuteen liittyviä tekijöitä työnantajan näkökulmasta, mutta tarkastella myös laajemmin oppisopimuskoulutuksen hyötyjä yrityksille. Suomi oli mukana niin sanottuna oppijamaana.

Hankkeen sparraajina toimivat pitkän linjan oppisopimusmaat Saksa, Itävalta, Sveitsi, Tanska ja Hollanti. Toukokuussa päättyneen projektin lopputuloksena valmistui raportti, jossa analysoidaan eri maiden oppisopimusjärjestelmiä sekä esitetään yleisiä suosituksia oppisopimuksen toimivuuden parantamiseksi ja työnantajien sitoutumisen lisäämiseksi. Suomalaisista yrityksistä esimerkkeinä mukana ovat R-Sarkon ja Tokmanni.

– Raportin pääviesti on, että oppisopimus on yritykselle investointi, jonka kannattavuutta se arvioi tuotto-odotusten näkökulmasta. Oppisopimusopiskelijalle maksettavan palkan taso on työnantajan näkökulmasta keskeinen investointipäätökseen eli oppisopimuspaikan tarjoamiseen vaikuttava tekijä, kertoo hankkeessa mukana ollut asiantuntija Satu Ågren EK:sta.

Suomalainen malli muutoksessa

Pk-yrityksissä oppisopimusopiskelijan rekrytoinnissa onnistuminen ja siten oppisopimuksen keskeyttämisen riskin minimointi on kriittinen tekijä kustannustehokkuuden näkökulmasta. Keskeistä tässä on tiivis oppilaitosyhteistyö ja oppisopimuksen huolellinen valmistelu.

Keskustelussa on, että suomalaiseen ammatilliseen koulutukseen tulisi oppissopimuksen rinnalle koulutussopimus.

– Ei työsopimussuhteinen koulutussopimus oppisopisopimuksen ennakkojaksona madaltaisi yrityksen kynnystä oppisopimuksen käyttöön. Näin voitaisiin varmistaa, että työnantajan tarpeet ja opiskelijan kiinnostus kohtaavat ja siten luodaan edellytykset onnistuneelle oppisopimukselle, toteaa Ågren.

Investoinnin onnistumista voidaan arvioida monesta näkökulmasta. Oppisopimuksen aikana henkilön osaaminen kasvaa, minkä tulisi heijastua käytännön toimintaan parempana tuottavuutena. Jos oppisopimuksen päätyttyä henkilön kanssa solmitaan työsopimus, tämä tuntee jo yrityksen toimintatavat ja kulttuurin eikä perehdyttämistä tarvita.

Yritysten kustannukset selville

Saksa ja Sveitsi ovat ainoina Euroopan maina tehneet tutkimusta oppisopimuksen kustannuksista ja hyödyistä yritysten näkökulmasta. Saksassa on käytössä malli, joka arvioi oppisopimuskoulutuksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia jakamalla ne kolmeen luokkaan: palkat ja sosiaalietuudet, palkkiot työpaikkakouluttajille ja muut kulut (esim. laitteet, työvaatteet, oppimateriaalit).

– Myös Suomessa kustannusten selvittäminen olisi tärkeää erityisesti nyt, kun ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista, sanoo Ågren.

BusinessEuropen oppisopimushankkeen loppuraportti julkistettiin toukokuun lopussa Brysselissä järjestetyssä seminaarissa. Samassa tilaisuudessa eurooppalaisia palkansaajajärjestöjä edustava ETUCE julkisti oppisopimuksen laatuun keskittyneen hankkeensa loppuraportin.

• Employers’ report: The cost-effectiveness of apprenticeship schemes: Making the business case for apprenticeships
• ETUC report: Proposal for a European quality framework for apprenticeships
• Joint statement by the European social partners: Towards a shared vision of apprenticeships