Häkämies ja Pentikäinen: ”Suomen talouden näkymä on enemmän kuin huolestuttava”
Hallituksen puoliväliriiheen kohdistui kovia odotuksia. Rokottamisen hyvä eteneminen ja talouden orastava kasvun käänne olisivat edellyttäneet hallitukselta väkeviä päätöksiä paluusta terveen talouden tielle, kirjoittavat Jyri Häkämies ja Mikael Pentikäinen Kauppalehdessä 24.5.2021.
Toisin kävi. Kehysriihinäytelmässä isot ratkaisut jäivät tekemättä. Suomi velkaantuu jatkossakin vauhdilla ja paluu kehysmenettelyyn siirrettiin tuleville hallituksille.
Runsas vuosi sitten velkaantumista ja elvyttämistä perusteltiin koronalla. Sitä tuimme. Korona on kuitenkin tekosyy olla tekemättä välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.
Sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden velvoite omasta julkisesta sote-tuotannosta rajaa yksityiset toimijat sivuraiteelle. Sotelle ei aseteta kustannusnousua leikkaavaa tavoitetta. Uhkana ovat rajusti nousevat menot, kun hyvinvointialueilla ei ole oikeutta eikä välineitä hakea kustannustehokasta ratkaisua. Mallia on ehdottomasti muutettava eduskunnassa.
Velkaantumisen taittamiseksi suunnitellut uudet työllisyyspäätökset jäivät valtiovarainministeriön mukaan neljännekseen tavoitellusta. Paikallisen sopimisen edistäminen lakitietä, jotta kaikille yrityksille mahdollistettaisiin kipeästi kaivatut joustot, haudattiin tämän vaalikauden osalta. Myös työttömyysturvan uudistaminen jäi tekemättä.
Suomen työllisyysaste pitää saada nostettua julkista taloutta vahvistaen luomalla tilaa uusille työpaikoille yksityisiin yrityksiin, ei työllistämällä verorahoin julkiselle tai kolmannelle sektorille.
Hallitus on päättänyt kesken kokeilukauden siirtää TE-palvelut kuntien vastuulle. Se arvioi, että työllisyys paranee tällä hallintoreformilla noin 6000 hengellä. Tämä on mahdollista vain, jos kunnille asetetaan työllisyyden hoidossa ankara omavastuu. Vastuiden kaatuminen heikkojen kuntien kontolle voi entisestään vaikeuttaa kuntien taloustilannetta ja luoda veronkorotuspaineita.
On syytä alleviivata, etteivät yritysten työvoimatarpeet noudata kuntarajoja. Suomen työllisyyden hoidon ongelma on työvoiman heikko liikkuvuus. Pikavauhtia toteutettava TE-palvelujen siirto kunnille ei sitä paranna.
Suomen talouden näkymä on enemmän kuin huolestuttava. Hallitus ei kykene rakenteellisiin uudistuksiin, vaikka kaikilla on tiedossa ikäsidonnaisten menojen kasvu lähivuosina ja -kymmeninä. Vain korkeammalla työllisyydellä ja yrittäjyyteen kannustamalla voimme pelastaa palvelut ja suomalaisen hyvinvointimallin taloudellisen perustan.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 24.5.2021
