Hallituksen puheenjohtaja Harri Broman: ”Kestävä talouskasvu on ainoa keino varmistaa hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus”

Säätytalolla viime päivinä pöydällä olleet kysymykset niin vihreän siirtymän kuin työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ovat elinkeinoelämän kannalta lähestulkoon elämän ja kuoleman kysymyksiä. Kasvun esteet ovat tiedossa, mutta ne eivät ole mahdottomia ylittää. Kun löytyy tahtoa ja sisua, löytyy ratkaisuja, korosti EK:n hallituksen puheenjohtaja Harri Broman puheessaan EK:n kevät-cocktaileilla 29.5.2023.

Alla puhe kokonaisuudessaan, puhuttaessa muutokset mahdollisia.

Arvoisat kutsuvieraat! 

Suomelle ollaan muodostamassa uutta hallitusta ja hallitusohjelmaa. Säätytalossa on viime päivinä ollut pöydällä aivan erityisen tärkeät asiat. Talouden sopeuttamisen lisäksi on keskusteltu työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ja toimista vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Nämä kysymykset ovat elinkeinoelämän kannalta lähestulkoon elämän ja kuoleman kysymyksiä.  

Me suomalaiset vanhenemme kovaa vauhtia. Kun katsomme 10 vuoden päähän, on huoltosuhteemme jo kestämätön. Jotta voimme turvata hyvinvointimme myös tulevaisuudessa, tarvitsemme talouskasvua. Jotta saamme aikaan talouskasvua, tarvitsemme lisää työikäisiä tekijöitä. Nyt heitä on aivan liian vähän ja jos mitään ei tehdä, määrä vähenee entisestään.  

Vaikka Suomen alhainen syntyvyys kääntyisi kasvu-uralle tänään, ei se auta osaajapulan akuuttiin korjaamiseen. Elinkeinoelämä on sekä vaaleja ennen että nyt hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana viestinyt päättäjille, että ilman työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä yritykset eivät pysty täällä kasvamaan, investoimaan tai innovoimaan.  

Merkittävä työperäisen maahanmuuton lisääminen tarkoittaa sitä, että maahanmuutto nostetaan vuositasolla kaksinkertaiseksi. Myös ulkomaisia opiskelijoita on saatava Suomeen lisää ja on tehtävä kaikki mahdollinen, että he valmistumisensa jälkeen jäävät tänne töihin. 

Kaikista Suomeen tulevista on pidettävä hyvää huolta, heillä pitää olla parhaat mahdollisuudet tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Suomella ei ole varaa työntää yhtään osaajaa pois jäykillä rakenteilla, lannistavalla ilmapiirillä tai heikoilla palveluilla. Tässä meillä on vielä parannettavaa.  

Hyvät kuulijat! 

EK ylläpitää vihreiden investointien seurantatietoa dataikkunassamme. Luvut ovat ennennäkemättömiä: Suomen eri maakuntiin on suunnitteilla uusia puhtaita teollisia investointeja ja energiahankkeita nyt jo yli 85 miljardin euron arvosta. Meidän pitää varmistaa, että nämä eri toimialojen hankkeet myös saadaan maaliin. Se edellyttää, että luvitusta sujuvoitetaan merkittävästi nykyisestä, varmistetaan osaajien saatavuus, huolehditaan, että päästötöntä sähköä on riittävästi tarjolla ja maantieteellisesti suuressa maassamme infrastruktuuri toimii moitteettomasti.  

Suomella on useita eri kilpailutekijöitä, jotka tarjoavat edellytykset vastata vihreään kysyntään. Meillä on merkittäviä mineraalivarantoja, edullista ja päästötöntä sähköä sekä mittavat vesivarannot. Osaamme teolliset prosessit, yhteiskuntamme on vakaa ja ennakoitava ja Nato-jäsenyyden myötä turvallisuustilanteemme, ja sen myötä maabrändimme on parantunut merkittävästi. Yhteiskuntamme on vahvasti sitoutunut vihreään siirtymään: Hiilineutraali Suomi 2035 on maailman ensimmäinen lakiin kirjattu hiilineutraaliustavoite.  

Vihreä siirtymä toteutetaan, oli Suomi ja suomalaiset yritykset sitä tekemässä tai eivät. On pitkälti meistä itsestämme kiinni, otammeko tästä siirtymästä hyödyt irti. Arvion mukaan yksistään Euroopassa vihreän siirtymään investoidaan 2030 mennessä 5 000 miljardia euroa. Olisi sulaa hulluutta olla tarttumatta kaikkiin niihin kestävän kasvun investointeihin, joita meille on nyt tarjolla. 

Arvoisat kuulijat,  

kestävä talouskasvu on ainoa keino varmistaa hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus. Kasvun esteet ovat tiedossa, mutta ne eivät ole mahdottomia ylittää. Kun löytyy tahtoa ja sisua, löytyy ratkaisuja. 

Keskisuurilla, 50–499 työllistävillä Mittelstand-yrityksillä on tilastojenkin mukaan huomattava merkitys Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Vaikka kaikista Suomen yrityksistä vain 1 prosentti kuuluu keskisuurten Mittelstand-yritysten kokoluokkaan, niiden osuus kaikista yksityisistä työpaikoista on reilusti yli neljännes ja kaikkien yritysten liikevaihdosta kolmannes. Usein Mittelstand-yritykset ovat yrittäjävetoisia ja kotimaisessa omistuksessa. Voin omastakin puolestani sanoa, että suomalaiset perheyrittäjät ovat uskollisia kotimaalleen ja haluavat työllistää sukupolvesta toiseen, hallituskokoonpanosta riippumatta. 

Mittelstandeihin panostaminen on yhteiskunnalle kannattava investointi. Tätä yritysjoukkoa kasvattamalla kasvu- ja työllisyysvaikutukset saadaan skaalattua isompaan mittakaavaan. EK on esittänyt Suomen tulevalle hallitukselle rohkean, Mittelstand-yritysten lukumäärää kasvattavan ohjelman. Toivon meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta, että tähän esitykseen tartutaan. 

Arvoisa yleisö! 

Kannan erityistä huolta tulevista tekijöistämme, tämän päivän lapsista ja nuorista. Meidän pitää uskaltaa puhua tästä asiasta oikeilla nimillä. Väitän, että vanhemmuus on osalla hukassa. Lapsilla ja nuorilla pitää olla rajoja, velvollisuuksia ja vastuuta. Mm. nämä perusasiat omaksutaan jo kotona. Kouluista pitää jälleen tehdä paikkoja, missä opiskellaan ja opitaan. Kännykät ovat tässä asiassa vain jäävuoren huippu. Koulun ja koulutuksen arvostus pitää palauttaa.  

Meitä kaikkia tarvitaan Suomen hyvää tulevaisuutta varmistamaan.