Kansainvälisen kaupan alv-säännöt remontissa
EU:n komissio julkaisi 4.10.2017 merkittävän EU:n yhteisen arvonlisäverojärjestelmän kehittämistä koskevan muutosehdotuksen. Ehdotuksella tavoitellaan siirtymistä vaiheittain kohti järjestelmää, jossa tavarat ja palvelut verotetaan yhtenevästi siinä maassa, jossa tuotteiden kulutus lopullisesti tapahtuu (määränpäämaaperiaate).
Nyt julkaistu arvonlisäverodirektiivin muutosehdotus on ensimmäinen laajemmasta muutoshankkeesta, jonka pyrkimyksenä on pienentää merkittävästi EU:n nykyiseen alv-järjestelmään liittyviä veropetosilmiöitä (esim. ns. karusellikauppa). Toisaalta muutosehdotuksella pyritään parantamaan verovelvollisten toimintaedellytyksiä ja vähentämään hallinnollista taakkaa EU-valtioiden rajat ylittävissä kaupankäyntitilanteissa. Komissio ehdottaa samassa yhteydessä myös ns. ”luotettavan verovelvollisen” (Certified Taxable Person) käsitteen käyttöönottoa. Tämä status oikeuttaisi nämä verovelvolliset erilaisiin lisähuojennuksiin.
Julkaistu ehdotus rakentuu EU:n tavarakaupan sääntelyn kehittämiselle elinkeinonharjoittajien välisessä kaupankäynnissä. Ehdotuksen keskeiset elementit ovat:
- EU-valtioiden rajat ylittävä tavarakauppa verotettaisiin siten, että ulkomainen myyjä laskuttaisi paikallista ostajaa tavaran määränpäävaltion arvonlisäverokannalla. Tätä varten luotaisiin myös erillinen portaali, jota kautta myyjät voisivat varmentaa kohdevaltiossa myytävään tuotteeseen kohdistuvan arvonlisäverokannan.
- Käytännössä myyjä maksaisi ja raportoisi kohdemaan arvonlisäverot oman verohallintonsa välityksellä käyttäen jo nyt sähköisiin palveluihin sovellettavaa ns. One Stop Shop -järjestelmää.
- Mikäli kuitenkin ostaja täyttäisi ns. ”luotettavan toimijan” statuksen (Certified Taxable Person), ostaja itse raportoisi arvonlisäverot paikalliselle veroviranomaiselle myyjän puolesta käännetyllä verovelvollisuudella ja tällöin myyjä laskuttaisi ostajaa verotta.
Neljä nopeaa parannusta
Edellä esitetyn muutosehdotuksen lisäksi komissio esittää neljää ”nopeaa parannusta” korjaamaan tiettyjä nykyiseen alv-järjestelmään liittyviä keskeisiä ongelmakohtia. Kolme ensimmäistä parannusehdotusta koskisi käytännössä vain niitä toimijoita, joille on myönnetty ”luotettavan verovelvollisen” status.
- Yhtenäinen EU-tasoinen huojennusmenettely tietyissä tavaroiden varastointitilanteissa (call off -varastointi).
- Tavaroiden ketjukauppatilanteita koskeva säännös, jossa määritettäisiin se myyntitapahtuma, joka voidaan käsitellä EU-valtioiden rajat ylittävänä verottomana myyntinä (nykyisten sääntöjen mukaan). Ketjukaupalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tilanteita, joissa tavara myydään useampaan kertaan toimitusketjussa ja toimitetaan fyysisesti EU-maasta toiseen.
- Esitetään huojennuksia siihen, mitä näyttöä on esitettävä verottoman EU-myynnin tueksi tavaran toimittamisesta toiseen EU-maahan.
- Näiden lisäksi kaikille verovelvollisille asetettaisiin direktiivin velvoittama vaatimus arvonlisäverotunnisteen merkitsemisestä laskuun verottoman EU-tavaramyynnin osoittamiseksi. Suomen verotuskäytännössä tätä on käytännössä aina edellytetty.
Komission esitykseen sisältyy monia kannatettavia kohtia. Elinkeinoelämä puoltaa erityisesti neljää edellä mainittua pikaista parannusehdotusta, jotka on syytä ottaa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla. Myös pyrkimys siitä, että lopullisessa järjestelmässä tavarat ja palvelut verotettaisiin yhtenevästi, on kannatettava, joskin maakohtaisilta tulkintaongelmilta esimerkiksi sovellettavan verokannan määrittelyssä ei voida tällöin välttyä. Esitykseen sisältyy myös monia muita yksityiskohtia, joiden lopullinen sisältö täsmentyy vasta myöhemmin. Näiden analysointiin ja vaikutuksiin verovelvollisille tulee kiinnittää nyt tarkkaa huomiota.
Komissio tulee antamaan kevään 2018 aikana tarkempia määräyksiä säännösten soveltamisesta ja toimeenpanosta. Komissio tulee myöhemmin antamaan myös palveluiden kaupankäyntiä koskevan direktiiviehdotuksen, jonka tarkoituksena olisi lopullisesti yhdenmukaistaa palveluiden ja tavaroiden kaupan raportointia ja verokohtelua EU:ssa. Muutokset astuisivat vaiheittain voimaan vuonna 2019 ja kaikilta osin uusia säännöksiä sovellettaisiin vuoden 2022 alusta.
