Keinoja Suomen voittoon teollisen internetin vallankumouksessa

Osaako Suomi hyödyntää teollisen internetin mahdollisuudet? Menetämmekö 16 000 tai luommeko 48 000 työpaikkaa? Miten Suomesta tehdään teollisen internetin Piilaakso?

Aalto-yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT  ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA tutkivat asiaa yhteishankkeessa, jonka tuore loppuraportti ”Suomi – Teollisen internetin piilaakso” kertoo sekä Suomen valtavista mahdollisuuksista että jälkijunaan jäämisen uhkista. Suomi häviää toistaiseksi teollisen internetin hyödyntämisessä muuan muassa Yhdysvalloille, Saksalle, Etelä-Korealle ja Kiinalle.

Minkä polun valitsemme?

Raportissa esitetään kolme tulevaisuuspolkua. Jos Suomi hyödyntäisi kaikki internetin tuomat mahdollisuudet, Suomessa syntyisi kahdeksassa vuodessa peräti 48 000 uutta työpaikkaa ja investoinnit lisääntyisivät 12 miljardilla. Edellytyksenä tietysti on, että suomalaiset yritykset ottavat aktiivisen roolin erilaisten internet-sovellusten kehittäjinä. Tämä työryhmän esittämä kolmesta kehityspoluista positiivisin näkymä olisi liikevaihdoltaan peräti 56 miljardia euroa. Toteutuminen on mahdollista vain, jos tavoitteeseen sitoudutaan sekä yritysten hallituksissa, toimivassa johdossa ja julkisella sektorilla.

Jos taas valitaan ”perässähiihtäjävaihtoehto” eli mitään ei tehdä, niin työryhmän mukaan Suomen kehitys jatkuu negatiivisena ja seuraavalla nelivuotiskaudella menetetään peräti 16 000 työpaikkaa. Tämä malli kuvaa Suomen teollisuuden kehitystä viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana.

Tämän kauhuskenaarion toisena vaihtoehtona työryhmä näkee ”ketterän soveltajan” mallin, jossa työpaikkoja syntyy sama määrä, eli 16 000, ja investoinnit lisääntyvät neljällä miljardilla seuraavan neljän vuoden aikana.

Teollisuuden ja palveluiden internet

Kyse ei työryhmän mukaan ole pelkästään teollisesta internetistä vaan teollisuuden ja palvelujen internetistä, jossa valtavan data-aineiston käsittely verkossa yli yritys- ja toimialarajojen tarjoaa vanhojen toimintatapojen tilalle aivan uudenlaisia tuotteita.

– Suurin hyöty tulee juuri siitä, jos dataa pystytään käyttämään yli yritysten ja toimialojen rajojen sekä luomaan uudenlaisia palveluita, kertoo Aalto-yliopiston professori Martti Mäntylä.

Tällaisia palveluesimerkkinä maailmalta ovat Uber-taksipalvelu ja Airbnb-hotellipalvelu. Taksipalvelu ei omista yhtään taksia, eikä hotellipalvelu yhtään hotellia. Näihin palveluihin liittyy paljon yhdistettyä dataa eli paikannus ja reaaliaikainen seuranta, joka tehostaa toimintaa.

Kilpailu voitetaan konkreettisilla toimenpiteillä

Raportissa määritellään viisitoista konkreettista toimenpidettä, joilla tutkijoiden mukaan Suomesta voitaisiin saada teollisen internetin Piilaakso.

Suurin ongelma on se, että verkostoissa massiivisesti liikkuvan datan omistajuudesta ja hallinnasta puuttuvat pelisäännöt, jotka pitäisi luoda nopealla aikataululla. Siitä syntyisi Suomelle arvokas kilpailuvaltti.

Lisäksi Valtion pitää luoda vakaat puitteet. Kaikista julkisista hankinnoista viisi prosenttia pitää käyttää uusiin, teollista internetiä edistäviin vaihtoehtoihin.

Suomen vahvuus on Mäntylän mukaan osaaminen. Se on olemassa, mutta osaajien pitäisi vielä löytää toisensa. Verkottuminen ja yhteistoiminta vievät eteenpäin. Julkisen sektorin pitäisi luoda infrastruktuuria, kokeilualustoja, joissa pienet ja keskisuuret yritykset pääsisivät kokeilemaan toimintojaan pienemmällä riskillä.

–Isojen yritysten pitäisi entistä enemmän toimia kasvuyritysten kumppaneina ja rahoittajina. Viime kädessä mahdollisuudet ovat yritysten käsissä. Niissä pitäisi olla herkkänä uusille asetelmille ja yritysten hallitusten pitäisi vaatia yrityksiltä rohkeita tekoja internetin hyödyntämisessä.

Politiikan tulee toimia uuden mahdollistajana

EK:n innovaatioasiantuntija Jari Konttinen kertoo, että  mahdollisuuksia yhteistyöhön ja riskinjakoon yrityksille tarjoavat tällä hetkellä muun muassa Tekesin ohjelmat, EU:n tutkimusrahoitus, sekä vasta perustettu Finnish Industrial Internet Forum (FIIF).

– Digitalisaatio ja teollinen internet on nyt vahvasti poliittisella agendalla niin Suomessa kuin EU:ssa. Ennen kaikkea tulee kiinnittää huomio uusien mahdollisuuksien luomiseen. Digitaalisiin toimintamalleihin liittyvän sääntelyn purkamisen ja digiosaamiseen panostamisen tulee olla keskiössä. Hyviä ehdotuksia näihin teemoihin tarjoaa myös juuri julkaistu Mikael Jungnerin ’Otetaan digiloikka!’ –raportti, toteaa EK:n asiantuntija Jari Konttinen.