Kiertotaloutta Innomostilta: Koivunkuoresta korkean jalostusasteen huippuraaka-ainetta
Suomalainen Innomost on kehittänyt teknologian, jolla metsäteollisuuden alihyödynnetystä sivuvirrasta saadaan biopohjaista korkean jalostusasteen raaka-ainetta. Nyt koivunkuori auttaa korvaamaan haitallisia mikromuoveja ja fossiilipohjaisia kemikaaleja esimerkiksi elintarvikepakkauksissa ja kosmetiikassa.
Case-sarjamme esittelee suomalaisia kiertotalouden innovaatioita, joista on hyötyä sekä ympäristölle että Suomen talouskasvulle.
Miten Innomost vauhdittaa kiertotaloutta?
Innomost on kiertotalouteen keskittyvä deep tech -yritys. Se on kehittänyt ja patentoinut tavan, jolla metsäteollisuuden sivuvirroista peräisin olevaa koivunkuorta voidaan jalostaa korkea-arvoisiksi biopohjaisiksi raaka-aineiksi. Näin korvataan monia fossiilipohjaisia materiaaleja kuten mikromuoveja ja muita ympäristölle haitallisia materiaaleja eli niin sanottuja ikuisuuskemikaaleja.
Samalla Innomost auttaa asiakkaitaan vastaamaan EU:n ympäristösääntelyn kiristyviin vaatimuksiin. Kemikaalilainsäädännön ohella EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) ohjaa yrityksiä etsimään nopeasti vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille. Uusiutuva, biopohjainen ja biohajoava koivunkuori on tähän erinomainen suomalainen ratkaisu.
Käyttökohteita löytyy laajasti eri teollisuudenaloilla – elintarvikepakkauksista aina liimoihin ja pinnoitteisiin ja kosmetiikkatuotteiden raaka-aineisiin asti.
Minkä ympäristöongelman Innomost ratkaisee kiertotaloudella?
Innomost vähentää fossiilipohjaisten materiaalien kuten mikromuovien, PFAS-yhdisteiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta.
Samalla nostetaan metsäteollisuudelle tarpeeton koivunkuori korkeaan jalostusarvoon sen sijaan, että se päätyisi polttoon tai jätteeksi.
Prosessi on suunniteltu kiertotalouden periaatteiden mukaisesti: raaka-aine hankitaan ilman lisähakkuita ja tuotanto on materiaalitehokasta ja ympäristöystävällistä. Kehitys tapahtuu tiiviissä yhteistyössä teollisten kumppaneiden kanssa pilotoinnista kaupalliseen mittakaavaan.
Miten kiertotaloutta voitaisiin edistää laajemminkin yhteiskunnassa?
Vaikka sääntelyn tavoitteena on kiertotalouden edistäminen, ei siinä aina ole huomioitu kiertotalouden edellyttämää materiaalikehitystä. Olisi tärkeää vauhdittaa esimerkiksi sivuvirtojen hyväksymistä arvokkaaksi raaka-aineeksi ja muutoinkin tukea kiertotalousmarkkinoiden syntymistä.
Eri toimialojen ja yritysten välillä tarvitaan myös enemmän yhteistyötä. Yhden sektorin sivuvirrat voivat olla toisen arvokkaita raaka-aineita, mutta tämän toteuttaminen edellyttää parempia järjestelmiä ja jaettua vastuuta.
