Kirjanpitolakiin eräitä muutoksia ja uudistuksia – voimaan 31.12.2016
Muutoksilla saatettiin voimaan muun kuin taloudellisen tiedon raportointidirektiivin vaatimukset, sekä eriytettiin toimintakertomus oikean ja riittävän kuvan vaatimuksesta.
Tilintarkastuslain muutos viime vuoden elokuussa aiheutti sen, että toimintakertomus ei enää ole tilintarkastuksen kohteena. Tämän johdosta on nyt kirjanpitolakiin tehty muutos eriyttää toimintakertomuksen oikean ja riittävän kuvan vaatimuksesta.
Jatkossa tilinpäätöksen tulee yksin antaa oikea ja riittävä kuva yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Yhtiö voi halutessaan kuitenkin esittää lainsäädäntöön perustuvat, oikeaan ja riittävään kuvaan vaikuttavat toimintakertomustiedot myös tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kovin paljon muutos ei tule raportointia muuttamaan, IFRS:ää soveltavat yhtiöthän laativat tilinpäätöksensä jo nyt tällä tavalla. Kirjanpitolain muutosta sovelletaan 31.12.2016 päättyneiltä tilikausilta.
”Noudata tai selitä”
Muun kuin taloudellisen tiedon raportointivelvoitteet, eli niin sanotut yhteiskuntavastuuraportointivelvoitteet, koskevat vain tietyn kokoluokan ylittäviä yhtiöitä – käytännössä yli 500 työntekijää työllistäviä listayhtiöitä. Jatkossa yhtiöiden tulee raportoida joko osana toimintakertomustaan tai erillisessä selvityksessä 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta muun muassa siitä, miten kirjanpitovelvollinen huolehtii ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta.
Selvityksessä on kuvattava muun muassa ne toimintaperiaatteet, joita yhtiö noudattaa huolehtiessaan näistä asioista. Tämän lisäksi niiden listayhtiöiden, joissa on yli 250 työntekijää, tulee jatkossa raportoida hallituksen monimuotoisuusperiaatteista, eli toimintaperiaatteista liittyen esimerkiksi hallituksen jäsenten ikään, sukupuoleen, koulutus- tai ammattitaustaan.
Yhtiö voi poiketa niin yhteiskuntavastuuasioista kuin hallituksen monimuotoisuusperiaatteista raportoimisesta, mikäli se perustelee syyt poikkeamiselle. Nämä raportointivelvoitteet ovat siis ”noudata tai selitä” -periaatteen alaisia. Riittää, että konsernin emoyhtiö antaa lain edellyttämät tiedot, tytäryhtiöiden ei tarvitse raportoida erikseen. Tilintarkastaja tarkistaa, että lain edellyttämät tiedot on annettu, mutta tietoja ei tarvitse varmentaa tai tilintarkastaa.
