Komissiolta esitys veronkiertämisen estämiseksi
Euroopan komissio julkaisi eilen 28.1. verokiertämistä koskevan yritysveropaketin ”Anti-tax avoidance package”. Paketti on osa komission pyrkimystä taata reilumpi, yksinkertaisempi ja tehokkaampi verotus EU-maissa.
– Merkittävin komission esityksistä on veronkiertämistä estävä direktiivi, ”The Anti Tax Avoidance Directive”. Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU-maiden veronkiertoa estävää ja aggressiivista verosuunnittelua suitsevaa lainsäädäntöä, kertoo EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.
Mukana ovat niin korkojen vähennysoikeuden rajoitusta, nollaverotustilanteiden estämistä, väliyhteisölainsäädäntöä, ns. maastapoistumisveroa (exit tax) kuin yleistä veronkiertosäännöstöä koskevat säännökset. Direktiivin taustalla on OECD:n viime lokakuussa julkaisema BEPS-toimenpideohjelma, joista suositukset kumpuavat. Direktiivin avulla komissio tavoittelee BEPS-suositusten toimenpiteiden implementointia jäsenvaltioissa. Komission katsoo, että suositusten yhtenäinen implementointi turvaisi parhaiten sisämarkkinoiden toimivuuden.
Jäsenvaltioille yhteiset pelisäännöt
Eilen julkaistussa paketissa komissio jatkaa verotuksessa kunnianhimoisella linjalla. Komission tavoitteena on saada jäsenvaltiot puhaltamaan verotuksen kehittämisessä yhteen hiileen ja hyväksymään yhteiset pelisäännöt veronkierron estämiseksi.
– Vaikka komission tavoitteet sinällään ovatkin varmasti kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyttävissä, vaikeutuu asia huomattavasti kun on konkreettisen päätöksenteon aika, ennustaa Pasanen.
Jäsenvaltioiden valtiovarainministereille periaatteiden hyväksyminen on huomattavasti konkreettisia lainsäädäntömuutoksia helpompaa. Muutosten vaikutukset kun voivat olla hyvin erilaisia eri jäsenvaltioille. Nähtäväksi jää, pystyvätkö jäsenvaltiot löytämään päätöksenteon vaatiman yksimielisyyden.
– Komission direktiiviesityksen osalta tulee muistaa, että OECD:n BEPS-hanke ei ole EU-hanke, vaan maailmanlaajuinen hanke, jonka tavoitteena on luoda uudet säännöt kansainväliseen verotukseen. Hankkeen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten laajasti BEPS-esityksiä maailmanlaajuisesti implementoidaan.
Pasasen mukaan EU:n ja Suomen on syytä edetä implementoinnin osalta samassa rytmissä muun maailman kanssa, ei eturintamassa eikä jälkijunassa.
