Komission ehdottama ryhmäkannemenettely ei palvele markkinoiden etua
EU:n komission 11.4. julkaisemassa New Deal for Consumers -toimenpidepaketissa ehdotetaan kuluttajansuojan vahvistamiseksi elementtejä, jotka eivät sovi eurooppalaiseen oikeusjärjestelmään. Tällainen on etenkin ehdotus ryhmäkannemenettelyä koskevaksi direktiiviksi.
Komissio ehdottaa, että ryhmäkannemenettelyn olisi oikeutettu käynnistämään voittoa tavoittelematon määritelty taho, esimerkiksi kuluttajajärjestö tai riippumaton julkinen taho. Menettely tulisi vireille joko yleisessä tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa.
Ryhmäkanteella voisi vaatia esimerkiksi kuluttajien oikeuksia loukkaavan menettelyn kieltämistä ja lopettamista, korvauksia, korjaustoimia, korvaamista, hinnanalennusta, sopimussuhteen lopettamista tai hinnan palautusta. Ryhmäkannemenettelyn soveltamisala olisi laaja ja se kattaisi kuluttajansuojalainsäädännön lisäksi useita muita aloja, esimerkiksi lainsäädäntöä finanssipalveluista, ympäristöalasta aina telekommunikaatioon ja terveysalaan.
Suomessa on jo toimiva ryhmäkannejärjestelmä
– On tärkeätä huomioida, että Suomessa on jo voimassa ryhmäkannelaki, jota valmisteltiin aikoinaan huolellisesti mahdollisimman tasapainoisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Komission ehdottama sääntely on selkeässä ristiriidassa tämän kansallisen lain kanssa, EK:n asiantuntija Santeri Suominen toteaa.
– Ehdotus poikkeaa myös merkittävästi komission itsensä tähän saakka ajamasta linjasta, esimerkiksi vuonna 2013 antamasta suosituksesta, jonka mukaan Suomen järjestelmä toimii moitteettomasti, ihmettelee Suominen.
Suomessa ryhmäkanteen voi nostaa kuluttaja-asiamies, ja ryhmäkannemenettelyä voidaan soveltaa kuluttaja-asiamiehen toimivallan mukaisessa laajuudessa kuluttajien ja yritysten välisten riita-asioiden käsittelyyn.
Euroopassa on maailman vahvimpiin ja kattavimpiin lukeutuva kuluttajansuojasääntely. Komission esitysten taustalla ovatkin etenkin muutamat yksittäiset, paljon julkisuuttaa saaneet väärinkäytökset, esimerkiksi eurooppalaisten autonvalmistajien päästöhuijaus, ns. Dieselgate.
– Amerikkalaistyylisestä ”massalitigaatiosta” on huonoja kokemuksia Yhdysvalloissa, jossa järjestelmästä hyötyvät pääasiassa ryhmäkanteisiin erikoistuneet lakifirmat, kertoo Suominen.
– Markkinataloudessa toimiva kilpailu on kuluttajan vahvin turva. Yritykseen tyytymätön tai pettynyt asiakas ei palaa ja yritys menettää markkinaosuuttaan kärsien merkittävän maineriskin, korostaa Suominen.
Uusi sääntely sakoista ennenaikaista
Ryhmäkanteen lisäksi komissio esittää, että EU:n kuluttajansuojasääntelyn rikkomisista, jotka vaikuttavat kuluttajiin useissa EU-maissa, olisi mahdollista määrätä yrityksille hallinnollinen sakko. Sakon enimmäismääräksi komissio ehdottaa neljää prosenttia yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta niissä jäsenmaissa, joita rikkomus koskee.
– On tärkeätä, että kuluttajansuojasääntelyn noudattamista valvotaan laadukkaasti ja EU-maiden kuluttajansuojaviranomaiset tekevät yhteistyötä rajat ylittäviin kuluttajansuojasääntelyn rikkomuksiin puuttumiseksi, toteaa EK:n asiantuntija Niina Harjunheimo.
EU:ssa on vastikään hyväksytty asetus EU-maiden kuluttajansuojaviranomaisten rajat ylittävästä yhteistyötä ja viranomaisten valvonnan toimivaltuuksista. Työ asetuksen edellyttämien kansallisten täytäntöönpanotoimien valmistelemiseksi käynnistynee Suomessa lähiaikoina, ja vastaava tilanne on myös muissa EU-maissa. Asetus tulee sovellettavaksi tammikuussa 2020.
– Ennen kuin mietitään, tarvitaanko valvontaa tai seuraamuksia koskevaan sääntelyyn ylipäänsä uusia muutoksia, on saatava kokemuksia jo hyväksytyn asetuksen soveltamisesta ja vaikutuksista markkinoilla, Harjunheimo painottaa.
Suomessa kuluttajien luottamus siihen, että heidän oikeuksistaan pidetään huolta, on ollut vuodesta toiseen korkea ja paremmalla tasolla kuin EU:ssa keskimäärin. Suomalaiset kuluttajat ovat myös moniin toimialoihin tyytyväisempiä kuin useimpien muiden EU-maiden kuluttajat vastaaviin markkinoihin omissa maissaan. Tiedot selviävät komission heinäkuussa 2017 julkaisemasta kuluttajien olosuhteita kuvaavasta tulostaulusta ja syyskuussa 2016 julkaisemasta kuluttajamarkkinoiden tulostaulusta.
– Näitä komission arvioita vasten Suomessa ei ole sen kaltaisia merkittäviä ongelmia kuluttajan asemassa, jotka perustelisivat kuluttajansuojasääntelyn seuraamusjärjestelmän selkeätä ankaroittamista komission ehdottamin tavoin, toteaa Harjunheimo.
Osana toimenpidepakettia komissio ehdottaa myös muutoksia muun muassa kuluttajan oikeuksia koskevaan direktiiviin vahvistaakseen kuluttajan asemaa verkossa.
Komission ehdotukset menevät seuraavaksi EU-maiden neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.
