Koulutusviennin kasvu edellyttää myös markkinaehtoista rahoitusta
Menestyvä koulutusvienti ei voi perustua ainoastaan julkiseen tukijärjestelmään, painottaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio.
– Markkinaehtoinen rahoitus edellyttää kuitenkin koulutusviennin toimijoilta vahvaa liiketoimintaosaamista. Ulkoisten rahoittajien asettamiin edellytyksiin on vastattava, muistuttaa Vuorio.
Lähtökohdat koulutusviennille ovat kunnossa, sillä suomalainen koulutustuote on tasoltaan maailmanluokkaa. Suomella onkin hyvät mahdollisuudet vallata lisämarkkinaosuutta usean miljardin euron koulutusmarkkinoista. Toistaiseksi koulutusvienti on kuitenkin vähäistä.
– Pisa-menestyksen huumassa on oletettu suomalaisen koulutuksen myyvän itse itsensä. Koulutus on meillä julkinen palvelu, mutta sen myyminen on liiketoimintaa. Koulutusviennin kasvu edellyttää toimivaa liiketoimintakonseptia, myynti- ja markkinointiponnisteluita sekä hyvää yhteistyötä eri tahojen kesken, arvioi EK:n osaamisesta ja kasvusta vastaava johtaja Riikka Heikinheimo.
Suomessa on edelleen varaa tiivistää yhteistyötä.
– Olemme liian pieni maa siihen, että eri tahot toteuttavat omia toimenpiteitään omista lähtökohdistaan. Eri ministeriöiden, Finpron ja yritysten on tehtävä tiivistä yhteistyötä, että koulutusvienti saadaan kasvuun, painottaa Heikinheimo.
