Koulutusviennistä kasvua ja uusia työpaikkoja – Nyt jo maailmalla näyttöjä suomalaisista tuotteista
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla tehty Suomen koulutusviennin tiekartta julkistettiin tänään. Tavoitteena on vauhdittaa koulutusvientiä tuotteistamalla koulutuspalveluita ja purkaa esteitä sen tieltä.
Tiekartta tiivistää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on korostanut elinkeinoelämän omaa roolia ja yhteistyön merkitystä julkisen sektorin kanssa luotaessa Suomen linjaa koulutusosaamisen liiketoiminnassa.
– Julkinen sektori on mahdollistaja bisnekselle. Julkisin varoin toimiva palvelu, mukaan lukien koulutus, on onnistuessaan myös katalyytti uudenlaisille yksityisille palveluille, sanoo EK:n koulutuspolitiikan asiantuntija Marita Aho.
Koulutuksen maailmanlaajuiset markkinat ovat arviolta noin 7000 mrd €. Tästä Suomi, koulutuksen mallioppilas monessa muussa maassa, yrittää napata osansa liikevaihtona ja työpaikkoina. Toistaiseksi koulutusvientimme on vielä varsin pientä, liikevaihto liikkuu muutamassa sadassa miljoonassa eurossa.
– Koulutusviennistä voi tulla aitoa bisnestä. On kehitettävä esimerkiksi franchising -malleja tutkintotavoitteisen koulutuksen tuotteistamiseen ja vientiin. Valtiovallan tukea tarvitaan luomaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa mittaristoa, ”akkreditointia”, määrittelemään tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteita ja laadunvarmistusta.
Suomalainen liikkeenjohdon täydennyskoulutus jo hittituote maailmalla
Aho selventää, että käytännössä vientituotteeksi voidaan esimerkiksi kaupan alan kanssa raketaa alan ammatillinen tutkinto, oppimisratkaisut ja jakelukanava. Tai kehitetään jonkin alan CleanTech- tai Clean Service -tutkinto, ja siitä globaali koulutustuote.
Suomen lainsäädäntö muutettiin vihdoin viime vuoden lopussa mahdollistamaan tutkintokoulutuksen myyminen Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Koulutusvienti on toki muutakin kuin tutkintokoulutuksen tarjoamista maksullisena täällä Suomessa, kansainvälisesti verkossa tai ulkomaisilla kampuksilla. Tutkintokoulutus on kuitenkin alan volyymituote. Kilpailu markkinoilla on äärimmäisen kovaa.
– Kaikkein kovinta se on kuitenkin liikkeenjohdon täydennyskoulutuksessa, kertoo Aalto University Executive Educationin Degree -liiketoiminta-alueen johtaja Hanna-Riikka Myllymäki.
– Äärimmäisen kovasta kilpailusta huolimatta meillä on esimerkiksi Koreassa jo 3000 Aalto University Executive Educationin MBA-koulutuksen suorittanutta alumnia.
Liikkeenjohdolle tarjottavat MBA-koulutus on täysin globaali tuote. Koulutukset ”rankataan” ja niiden laatua valvotaan tarkasti erilaisten laatuleimojen ja akkreditointien avulla. Markkinoilla ei menesty yksin, vaan on liittouduttava kansainvälisiin verkostoihin.
– Meidän valttikorttimme on yhteistyö kuudessa eri maassa, mukaan lukien Iran. Opiskelijamme pääsevät halutessaan opintojaksolle sinne. Mikä olisi parempi verkottumis- ja kulttuurikoulutus tulevien liiketoimintojen kehittämiseksi tällä vähitellen uudestaan avautuvalla markkinalla? kysyy Myllymäki.
Aalto EE:n toiminnalla on myönteisiä sivuvaikutuksia myös emoyliopistoon ja sen lähialueelle. Korealaiset alumnit ovat arvokas voimavara esimerkiksi kehitys- ja tutkimusinvestointien suuntaamiseksi Suomeen. Alumniverkostosta ja tunnettuudesta maailmalla on varmasti hyötyä myös, kun Aalto-yliopisto aloittaa omien tutkintojensa myynnin maailmalle ja houkuttelee maksavia opiskelijoita Suomeen.
– Koulutusvientimarkkinat ovat vaikeat ja Suomi tulee ehkä perässä muita toimijoita. Peli on kaikkea muuta kuin menetetty. Menestyjiäkin meillä jo on, iloitsee Aho.
Aalto EE: http://www.aaltoee.fi/
