Marja-Liisa Niinikoski: Suomi on maailmanlaajuisesti keihäänkärki tekstiili- ja muotialan vihreän siirtymän toteuttamisessa
Vaikka kuluttajien ostokäyttäytyminen ja julkinen kysyntä haastavat tekstiili- ja muotialan vihreää siirtymää, suomalainen tekstiili- ja muotiala on tehnyt vastuullisuustyötä jo 2010-luvulta lähtien. Suomi on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti keihäänkärki tekstiili- ja muotialan vihreän siirtymän toteuttamisessa, sillä Suomessa tehdään uraauurtavaa työtä ekologisten tekstiilikuitujen valmistamisessa.
Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski: Mitä konkreettisia toimia toimialaliittonne on tehnyt vihreän siirtymän edistämiseksi?
Suomalaisen tekstiili- ja muotialan systemaattinen työ vihreän siirtymän edistämiseksi lähti liikkeelle vähähiilisyystiekartasta, joka valmistui kesällä 2020. Vastuullisuustyötä on tosin tehty alalla jo aikaisemminkin: esimerkiksi 2010-luvun loppupuolella käynnistyi Telaketju-nimellä kulkenut projektikokonaisuus, joka on sittemmin muuttanut nimeään Telavalue-projektiksi. Tässä projektissa tarkastellaan kiertotaloutta hyvin monesta eri näkökulmasta eri toimialojen yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Telavalue-projekti huomioi tekstiilien kierrättämisen, mutta myös niiden huoltamisen, korjaamisen, käytettyjen tekstiilien ostamisen sekä olemassa olevan tekstiilin uudelleen valmistamisen.
Lisäksi olemme lanseeranneet jäsenyrityksillemme hiilineutraalisuussitoumuksen. Yritykset voivat ostaa laskentaan perustuvan palvelun, jonka avulla yritys voi tarkastella päästöjään ja asettaa hiilineutraalisuustavoitteita. Suomen Tekstiili & Muoti on myös tehnyt muiden EK:n jäsenliittojen kanssa yhteisiä toimenpiteitä vihreän siirtymän edistämiseksi. Olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi Teknologiateollisuuden, Palvelualojen työnantajien Paltan ja Kemianteollisuuden kanssa.
Millaisia haasteita toimialallanne on liittyen vihreään siirtymään?
Tekstiili- ja muotiala kohtaa haasteita kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisenä haasteena on kuluttajakäyttäytyminen, sillä kuluttajat tekevät ostopäätöksen edelleen hyvin usein hinnan perusteella. Tiedossa on, että ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla valmistettu tuote maksaa enemmän. Toinen haaste on muu kysyntä. Erityisesti julkinen kysyntä ei vielä aina noudata hankinnoissaan vihreän siirtymän ajatusta.
Millaisena bisnesmahdollisuutena vihreä siirtymä nähdään toimialallanne? Millaisia käytännön esimerkkejä toimialallanne vihreän siirtymän toteutuksista löytyy?
Vihreä siirtymä tarjoaa toimialallemme valtavasti bisnesmahdollisuuksia. Suomi toimii maailmanlaajuisesti edelläkävijänä ekologisten kuitujen tekemisessä ja kehittämisessä. Meillä Suomessa on tällä hetkellä seitsemän tutkimukseen perustuvaa kuituhanketta, joista pisimmällä kaupallistamisvaiheessa on Spinnova-kuidun tuotanto. Spinnova tuottaa kuitua ekologisella tuotantoprosessilla selluloosasta Woodspin-nimisessä tehtaassa, joka on yhteisyritys Suzanon kanssa. Tehdas sijaitsee Jyväskylässä. Seuraavana toimijana kaupallistamisvaiheeseen tulee Infinited Fiber Company, joka valmistaa kuitua kierrätetyistä tekstiileistä.
Haluaisin myös nostaa esille keskustelun sosiaalisesta vastuusta. Haluamme tuoda keskusteluun ekologisen ja vastuullisen liiketoiminnan rinnalle myös sosiaalisen vastuun. Olemme tehneet Suomen tekstiilissä ja muodissa töitä sosiaalisen vastuun eteen ja näitä toimia haluamme myös jatkossa edistää.
Mitä toivotte uudelta hallitukselta liittyen vihreään siirtymään?
Ensinnäkin tarvitsemme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyviä panostuksia. Lisäksi tulee pohtia, miten kuluttajan ja muun kysynnän vauhdittamista kohti vihreää siirtymää tehtäisiin. Olemme esimerkiksi ehdottaneet, että tekstiilien huolto- ja korjaustoimenpiteet pitäisi saada kotitalousvähennyksen piiriin. Toisaalta uusille vastuullisille tuotteille voitaisiin ottaa käyttöön alennettu arvonlisäverokanta tai vastuuttomille tuotteille haittavero. Kaiken kaikkiaan hallituksen tulisi pyrkiä vauhdittamaan kysyntää kohti vihreää siirtymää.
Kuva: Jetro Staven
