Palvelualojen yrityksiä ja työntekijöitä on suojattava häiriköiltä – keinoksi yrityskohtainen lähestymiskielto

Kaupan liitto, MaRa, PAM, EK ja SAK esittävät, että yksityishenkilöiden lisäksi myös yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriöitä aiheuttavilta henkilöiltä. Niin yritykset kuin työntekijätkin tarvitsevat turvallisen asiointi- ja työympäristön, liitot painottavat.

Yksityishenkilöiden lisäksi myös yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriöitä aiheuttavilta henkilöiltä, Kaupan liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK esittävät yhdessä.

Yrityslähestymiskielto voisi vastata yksityishenkilön hakemaa lähestymiskieltoa, mutta hakijana toimisi yritys. Lähestymiskiellon määräisi käräjäoikeus tai määräaikaisena poliisipäällystöön kuuluva virkamies. Kieltoa valvottaisiin ja sen rikkomisesta rangaistaisiin kuten tähänkin asti.

Lisäksi liitot ehdottavat selvitettäväksi, voidaanko uhkailua vähentää Suomessa ottamalla käyttöön, Ruotsin mallin mukaisesti, perusmuotoisen laittoman uhkauksen lisäksi rikoksen lievempi tekomuoto, jonka tunnusmerkit vastaisivat asiakaspalvelutilanteissa käytännössä ilmenevää uhkailua.

”Arjen turvallisuus edellyttää ajantasaista lainsäädäntöä sekä poliisin ja syyttäjän virkatoimia, joilla on myös ennalta estävää vaikutusta. Meidän tulee antaa selkeä viesti, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei hyväksytä toisiin ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuvaa asiatonta käytöstä. Häiriköinti ja uhkailu eivät saa arkipäiväistyä – ne eivät ole kenenkään perusoikeuksia”, liitot viestivät.

Häiriköinti ja uhkailu valitettavan yleistä Suomessa

Keväällä 2019 julkaistu Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) yritysuhritutkimus osoittaa, että vähittäiskaupan alalla sekä matkailu- ja ravintola-alalla häiriköinti ja uhkailu on Suomessa vertailumaita yleisempää.

Tutkimuksen mukaan Suomen vähittäiskaupassa riski henkilökunnan joutumisesta väkivallan tai uhkailun uhriksi on kaksinkertainen verrattuna Englannin vähittäiskauppaan ja viisinkertainen verrattuna Alankomaiden vastaavaan tilanteeseen. Myös majoitus- ja ravintola-alalla suomalaisiin toimipaikkoihin ja niiden työntekijöihin kohdistuu huomattavasti vertailumaita enemmän asiakkaiden väkivaltaa ja sen uhkaa. Suomessa uhkailu jää usein myös tilastojen ulkopuolelle: toistuva häirintä tai vainoaminen ilmoitettiin poliisille vain alle neljäsosassa tapauksista.

Tilanne voi kärjistyä monenlaisista syistä. Joskus yrityksen tarjoama palvelu ei ole ollut asiakkaan näkemyksen mukaan riittävää tai miellyttävää. Yrityksissä myös joudutaan joskus tekemään asiakkaan kannalta päätöksiä, jotka eivät tunnu asiakkaasta oikeilta. Myös asiakkaan liiallinen ja kielloista huolimatta jatkuva asiaton, henkilökohtainen kiinnostus yrityksen työntekijää kohtaan aiheuttaa vaikeita ja kiusallisia tilanteita.

Yrityksen keinot ovat liittojen mukaan vähissä, kun tapahtuu toistuvaa häiriköintiä, vahingontekoa tai yrityksen työtekijöiden piinaamista tai uhkailua: poliisi ei resurssisyitä johtuen välttämättä ehdi paikalle hoitamaan tilannetta, teko ei ylitä laittoman uhkauksen kynnystä, tai yksittäisen henkilön oleskelun kieltäminen yrityksen tiloissa tai niiden läheisyydessä ei ole laillisesti yksiselitteisen mahdollista.

Seurauksena kuluja, mutta myös inhimillistä kärsimystä

Häiriökäyttäytyminen ja omaisuuden vahingoittaminen aiheuttavat suorien kustannusten lisäksi inhimillistä kärsimystä. Yksittäisten työntekijöiden kohdalla tilanne voi johtaa pahimmillaan pelkotiloihin, uupumiseen, jopa työkyvyttömyyteen.

Lähestymiskiellon hakeminen on uhrille raskas prosessi, joten yksittäisen työntekijän kynnys lähteä viemään työssä kohtaamaansa häiriötä viranomaiskäsittelyyn tai uhkailua on usein korkea. Jos taas häirintä koskee työpaikalla useaa työntekijää, lähestymiskielto voisi liittojen näkemyksen mukaan olla myös tehokkaampi, kun se koskee toimipaikkaa, ei vain yksittäistä työntekijää.

Tarkkoja arvioita erilaisen häiriökäyttäytymisen vuosittain yrityksille aiheuttamista taloudellisista tappioista ei ole saatavilla. On kuitenkin helposti hahmotettavissa, että hintalappu on koko suomalaiselle yhteiskunnalle huomattava, liitoista todetaan. Vallitsevasta tilanteesta joutuvat luonnollisesti kärsimään erityisesti pienet yritykset, joilla on erittäin rajalliset voimavarat häiriötilanteisiin puuttumiseen.

Lisätiedot:

Mika Susi, johtava asiantuntija, lainsäädäntö ja hallinto, EK, 050 349 5008, mika.susi(at)ek.fi

Ilkka Nieminen, asiantuntija, turvallisuus, Kaupan liitto, 050 042 2216, ilkka.nieminen(at)pty.fi

Veli-Matti Aittoniemi, varatoimitusjohtaja, MaRa, 040 736 7705, veli-matti.aittoniemi(at)mara.fi

Erika Kähärä, työympäristöasiantuntija, PAM, 040 764 5295, erika.kahara(at)pam.fi

Paula Ilveskivi, lakimies, SAK, 050 565 1664, paula.ilveskivi(at)sak.fi

Lisätietoa Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/298436