Peruutuspeilit roskiin ja kiinni uuteen

Nyt tarvitaan uutta ajattelua ja nopeasti tekoja. On katsottava eteenpäin ja tehtävä asioita yhdessä, painottaa Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen.

Jouko Karvinen huokaa syvään Lontoon myyntikonttorilla Suomen ja Euroopan kilpailukyvystä puhuttaessa. On kiire etsiä uusia toimintatapoja ja haettava erilaisia synergiaetuja toimialojen kesken.

– Kuluttajamarkkinoiden kehitys ja muutos pitää viimeistään nyt hyväksyä. Peruutuspeilit pitää heittää roskiin ja alkaa toimia. Pitää löytää uutta, eri teollisuuden alat ylittävää ajattelua, jotta syntyy uutta liiketoimintaa ja kasvua. Sellaista, joka toimisi jo muutaman vuoden tähtäimellä, eikä vasta kymmenen vuoden päästä. Nyt on kiire.

Metsäteollisuudesta Karvinen ottaa yhdeksi esimerkiksi puurakentamisen, joka on nousevasti Stora Enson agendalla. Onnistunutta yhteistyötä pilottihankkeissa on tehty jo rakennusteollisuuden ja rakennushallinnon kanssa. Ja jatkoa seuraa muun muassa Helsingin Jätkäsaaren uudelle asuinalueelle.

– Kun pitää uusia liiketoimintaa missä päin maailmaa tahansa, niin ajatusten ja kokemusten erilaisuus on tärkeää. Eri teollisuuden alojen yli pitää syntyä uusia ekosysteemejä.

Venäjän vientimarkkinaa puurakentamisessa Karvinen pitää suurena mahdollisuutena, johon ei vain ole osattu tarttua. Puuta Suomessa riittää ja markkinana Venäjä on sopivan lähellä.

– Metsäteollisuus ei sitä yksin pysty tekemään. En pyydä tukiaisia, mutta pyydän yhteistä positiivista energiaa ja innostusta. Mistä löytyvät ne uudet yhdistävät tekijät – sitä Suomessa pitäisi nyt miettiä laajemminkin. Me tarvitsemme tällaisia uusia versoja tai taimia Suomeen nyt joka alalle.

Toisena esimerkkinä Stora Enson teollisuuden raja-aitoja kaatavasta yhteistyöstä Karvinen mainitsee Nesteen kanssa tehdyn biojalostamohankkeen.

Hiipuva paperimarkkina

Karvinen on johtanut Stora Ensoa nyt 6,5 vuoden ajan. Sinä aikana metsäteollisuudessa on tapahtunut paljon ympäri maailmaa, kun markkinat ja raaka-ainepohja ovat muuttuneet voimakkaasti. Se on pistänyt ajattelemaan uudella tavalla.

Esimerkiksi painopaperin väheneminen on syönyt Euroopan markkinasta lähes neljänneksen. Samalla työntekijämäärä Euroopassa on laskenut noin 30 prosenttia, Suomessa jopa puolet. Ennuste on, että paperin kulutus jatkaa yhä laskuaan noin viiden prosentin vuositahdilla.

– Meillä on se etu, että me emme yritäkään kasvaa paperissa. Kaikki kasvupanostukset menevät uusiutuviin pakkauksiin ja biomateriaaleihin. Niissä on onneksi paljon kasvumahdollisuuksia.

Karvinen myöntää, että kasvupotentiaalin hyödyntäminen on maantieteellisesti tuskallista. Myös Suomelle, jossa metsäteollisuudesta yhä noin 60 prosenttia on hiipuvaa painopaperia.

– Tässä on turha odottaa, että tulisivatko vanhat hyvät ajat takaisin. Suomen tulevaisuuden supistuspaineet riippuvat siitä, kuinka paljon uusia alueita saadaan kasvamaan. Kaikkien innovaatioiden ei tarvitse olla rakettitiedettä, ei meidän tarvitse mitään uusia supermateriaaleja keksiä. Mutta se, missä Suomi pärjää 20 vuoden päästä, tulee olemaan jotain hyvin erilaista kuin 20 vuotta sitten.

Pakkauksille kysyntää

Metsäteollisuuden kasvu löytyy tällä hetkellä pääosin uusilta markkinoilta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta, joissa vuosikasvu on 5-10 prosentin luokkaa. Muun muassa tulotason nousu ja kaupungistuminen lisäävät esimerkiksi Kiinassa pakattua ruokaa ostavien kuluttajien määrää noin 25 prosentilla vuodessa. Siinä markkinassa Stora Ensokin haluaa osille tuoreella 400 000 tonnin kartonkikoneinvestoinnilla.

Samalla kun pakkauksia halutaan tuottaa entistä enemmän, niistä halutaan myös entistä houkuttelevampia. Stora Ensossa onkin viime vuosina alettu rakentaa designstudiokonseptia, jossa pääosin kulutuselektroniikkabrändien kanssa suunnitellaan pakkauksia yhdessä.

– Tästäkin syntyy arvonlisäystä. 70 prosenttia kuluttajien päätöksestä perustuu pakkaukseen eikä itse tuotteeseen. Pakkauksien lisäksi Karvinen nostaa toiseksi keskeiseksi kasvukohteeksi biomateriaalit. Kun fossiiliset raaka-aineet ehtyvät, tarvitaan uusia tuotteita tilalle.

– Esimerkiksi mäntyöljy tulee olemaan erittäin kilpailtu raaka-aine, koska sitä käytetään erikoiskemikaaleissa. Ja nyt siitä alkaa tulla biopolttoaineen raaka-ainettakin. Ylipäätään pitäisi miettiä uusiutuvien raaka-aineiden arvokkaimpia osia, olivat ne sitten lingniineitä tai sokereita, ja kuinka ne hajotetaan. Se edellyttää uudenlaista ajattelua, koska emme tunne erikoiskemikaalimarkkinoita vielä kunnolla.

Uudet raaka-aineet

Jos ovat metsäteollisuusmarkkinat muuttuneet ja muuttuvat yhä, samaa voi sanoa raaka-ainepuolestakin. Esimerkiksi sanomalehtipaperissa merkittävä osa on jo siirtynyt tuorekuidusta kierrätyskuituun, mikä on tarkoittanut kustannuslogiikan muutosta.

Enää ei tehtaan ole niin tärkeää olla metsän keskellä, vaan siellä, missä on paljon kuluttajia. Kilpailukykyinen tuotanto tehdään Karvisen mukaan silloin vaikkapa Keski- tai Itä-Euroopassa, suurten väkijoukkojen keskellä.

Toinen dramaattinen muutos on ollut luonnonmetsästä puuviljelmäpohjaiseen sellun tuottamiseen siirtyminen. Kun Brasiliassa puu kasvaa kymmenkertaisesti Eurooppaan verrattuna, uudet tehdasinvestoinnit ovat suuntautuneet lähinnä Etelä-Amerikkaan.

– Pohjoisessa puut saa ehkä tehtaan portille asti samaan hintaan kuin etelässä voi ostaa maan, kasvattaa puut, rakentaa tehtaan, tuottaa sellun ja toimittaa sen Eurooppaan.

Monista muutoksista ja vaikeuksista huolimatta Karvinen jaksaa uskoa Suomeen ja Eurooppaan, jos katse käännetään nopeasti tulevaan ja ”lopetetaan vanhojen voivottelu”. Eurooppalainen yhteismarkkina toimii pääosin hyvin, mutta monimutkaisia tukijärjestelmiä ja uusia säädöksiä pitäisi Karvisen mielestä välttää.

Ylipäätään päätöksenteko vie liian kauan aikaa. Suomessa Karvinen kehottaa jatkamaan erikoistumista, ja keskittymistä asioihin, joissa osaaminen on jo syvää ja vahvaa. Esimerkiksi pakkaukset ovat globaali tuote, joille Karvinen näkee paljon kasvumahdollisuuksia Suomessakin.

Samalla Karvinen kaipaa esimerkiksi työvoimakustannuksiin lisää joustavuutta ja muistuttaa kustannusmaltista kilpailukyvyn takaamiseksi.

– Markkinamuutos tulee edelleen ilman muuta vaikuttamaan myös Suomeen. Kuinka paljon, riippuu aika paljon meistä itsestämmekin. Keskustelua teollisuuden, hallituksen ja ay-liikkeen kanssa on ollut tähänkin asti, mutta nyt on enemmän tekemisen haaste eli talkoot pystyyn. Itse ainakin yritän keskittyä pelaamiseen enkä katsomosta huuteluun.

Teksti: Tommi Manninen, Kuva: Stora Enso