Peter Kelly, Aalto-yliopisto: ”Yliopistojen, yritysten ja opiskelijoiden verkostoitumiseen tarvitaan uutta otetta”
Suomalaiset yritykset ja yrittäjät jäävät paljosta paitsi ilman monimuotoisia kansainvälisiä verkostoja, arvioi Aalto-yliopiston kanadalaistaustainen verkostovaikuttaja Peter Kelly.
Verkostoituminen on polttavimpia ratkaistavia kysymyksiä, kun Suomi haluaa houkutella kansainvälisiä opiskelijoita ja saada rekrytoitua heitä suomalaisyrityksiin, arvioi Aalto-yliopiston kasvuyrittäjyyden vanhempi lehtori Peter Kelly. Ilman erilaisia näkökulmia suomalaiset yritykset jäävät paitsi merkittäviä mahdollisuuksia ja uusia ajattelutapoja.
Suomalaiset tarvitsevat entistä monipuolisempia verkostoja
Kelly on perehtynyt Stanfordin, Harvardin ja London Business Schoolin yrittäjyyden yhteistyöympäristöihin. Hän korostaa monipuolisten maailmanlaajuisten verkostojen merkitystä ja etenkin yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin perustuvia verkostoja, joiden jäsenet ovat esimerkiksi saman yliopiston alumneja.
”Suomessa verkostot ovat usein hyvin rajallisia ja paikallisia. Ongelmia ratkaistaan siltä pohjalta, että kaikki tuntevat toisensa. Näkemykset ja ajatukset ovat yhteneväisiä, eikä siinä ole mitään vikaa. Tällöin ei kuitenkaan saavuteta hyötyjä, joita syntyy, kun verkostoon kuuluu monipuolisesti ihmisiä, joilla on erilaisia taustoja, kokemuksia ja näkökulmia.”
Moni opiskelija aloittaa verkostoitumisen liian myöhään
Osa ongelmaa on se, että verkostoitumisen mahdollisuuksia ei ole yliopistoissa tarjolla kansainvälisille opiskelijoille, joilla ei ole vahvoja siteitä Suomeen, eikä suomalaisille opiskelijoille, jotka eivät osaa vielä verkostoitua.
”Verkostoituminen on tärkeää, mutta emme tue tutkinto-opiskelijoiden, työelämässä oppijoiden ja yritysten verkostoitumista riittävästi.”
Ilman vahvoja paikallisia yhteyksiä kansainvälisten opiskelijoiden on vaikea jäädä Suomeen – maahan, jossa valtaosa työmahdollisuuksista avautuu ikään kuin hiljaisilla työmarkkinoilla esimerkiksi kontaktien kautta. Kellyn kokemuksen mukaan moni ulkomainen opiskelija aloittaa verkostoitumisen liian myöhään, jolloin riittävän laajojen verkostojen luominen ennen työnhaun aloittamista on entistäkin vaikeampaa.
Toinen osa ongelmaa on Kellyn mukaan se, että etenkään pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta hyötyä suomalaisten yliopistojen monipuolisesta kansainvälisestä osaamisesta.
Madalletaan kynnystä, helpotetaan verkostoitumista
”Harjoittelupaikan tarjoaminen ei ole helppoa pienyritykselle, jolla on vähän henkilöstöä ja rajalliset resurssit”, Kelly sanoo.
Suuremmilla monikansallisilla yrityksillä on kansainvälistä henkilöstöä ja mahdollisuudet luoda koulutusohjelmia. Myös kansainvälistyvät keskisuuret yritykset voivat olla valmiita ottamaan ratkaisevan askeleen, mutta monet ratkaisut eivät ole mahdollisia pienille yrityksille.
Kellyn mukaan paras tapa edistää kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia on luoda verkostoitumisen mahdollisuuksia matalan riskin kohtaamisten avulla. Tällaisissa kohtaamisissa yritykset ja opiskelijat voivat esimerkiksi tunnistaa yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja opiskelijat voivat osoittaa kykynsä ratkaista yritysten ongelmia.
Kellyn näkemyksen mukaan tällaiset kohtaamiset muistuttavat co creation -tyyppistä yhteiskehittelyä: ne ovat tapa tuoda yhteen yrityksiä, joilla on syvällistä markkinoiden tuntemusta, ja opiskelijoita, joilla on vapaus olla luovia. Tällainen aktiivinen verkostoituminen antaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja osoittaa taitonsa, ja yritykset voivat laajentaa rekrytointiaan.
”Verkostojemme kansainvälistyminen ja monipuolistuminen tarkoittaa sitä, että haemme tietoisesti mahdollisuuksia tavata uusia ihmisiä ja tutustua heihin.”
Kellyn vinkit verkostoitumiseen:
- Verkostoitumiseen tarvitaan aivan uusi ote ja uudet oivallukset. Opiskelijoiden tulisi aloittaa verkostoituminen heti opintojensa alussa. Yliopistojen on tarjottava opiskelijoille nykyistä enemmän tukea verkostoitumisen opetteluun. Yritysten tulisi osallistua verkostoitumistapahtumiin.
- Kaikki hyötyvät monipuolisemmista verkostoista. Maailman start-up-keskittymät menestyvät monimuotoisuutensa ansiosta: ne pääsevät uusille markkinoille, saavat käyttöönsä uusia ongelmanratkaisumenetelmiä ja luovat kauaskantoisia yhteyksiä.
- Fasilitoitu verkostoituminen madaltaa pienyritysten kynnystä tavata kansainvälisiä talentteja suomalaisissa yliopistoissa.
Haastattelun on tehnyt EK:n amerikkalainen kesäharjoittelija Anna Bogdan.
