Radikaalit innovaatiot eivät etene yrityksissä

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten innovaatiotoiminta tähtää liian harvoin radikaaleihin läpimurtoihin. Huolena on myös yritysten ja tutkimuksen etääntyminen toisistaan.

Aalto-yliopiston professorin Erkki Ormalan johtamassa tutkimushankkeessa haastateltiin lähes 60 suomalaista innovaatiojohtajaa. Keskeisiä havaintoja oli, että yritysten innovaatiotoiminnan pääpaino on nykyisen toiminnan kehittämisessä ja pienimuotoisemmissa uudistuksissa. Vastaavasti kokonaan uutta liiketoimintaa ja markkinoita luova kehittäminen alipainottuu. Toisaalta innovaatioaihioita syntyy monin verroin enemmän kuin mitä yrityksen omin toimin lähdetään viemään eteenpäin.

Uusista innovaatiomenetelmistä ei vielä saada täysiä tehoja irti. Esimerkiksi avoimet innovaatioyhteisöt, sosiaalinen media ja big-data -analytiikka herättävät kiinnostusta, mutta ne eivät ole vakiintuneet vielä suomalaisten yritysten käyttöön.

Haastateltavia huoletti myös tuotannon siirtyminen ulkomaille ja sen vaikutukset innovaatiotoimintaan.

Toimenpide-ehdotuksia tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistamiseksi

Yliopistojen ja yritysmaailman välinen hyvä yhteistyö on perinteisesti ollut suomalaisen innovaatiojärjestelmän vahvuuksia. Nyt yritykset ovat kuitenkin huolestuneet siitä, että liike-elämää hyödyttävä soveltava ja ongelmalähtöinen tutkimus on hiipumassa.

Yritykset kokevat Tekesin keskeiseksi innovaatioiden katalyytiksi. Niille on tärkeää, että rahoitus vauhdittaa verkostoitumista ja yhteistyötä erityisesti riskipitoisemmissa hankkeissa. Rahoitusmuodot eivät kuitenkaan tue parhaalla mahdollisella tavalla asiakaslähtöistä kehittämistä, kaupallista konseptointia sekä kansainvälistä verkostotyöskentelyä.

Innovaatiotoimintaan kaivattiin yleisesti parempaa ketteryyttä Suomeen. Nähtiin myös tarvetta selkeälle yhteiselle suunnalle: yliopistot, Tekes ja VTT tulisi saadaan yhteisen strategian taakse

Tutkimuksen johtopäätöksinä syntyi seuraavia toimenpidesuosituksia:

• Innovaatiojärjestelmää tulee vahvistaa ja suunnata siten, että se vauhdittaa entistäkin kunnianhimoisempaa kehitystyötä tulevaisuuden liiketoiminnan hyväksi.
• Uusimpien innovaatiomenetelmien käyttöönottoa tulee kannustaa yrityksissä.
• Innovaatioyhteistyössä tarvitaan lisää aloitteellisuutta myös yliopistojen puolelta. Yritysyhteistyötä tulee tukea myös kannustinjärjestelmien avulla.
• On tarpeen kehittää toimintamalleja, joiden avulla hyödyntämättä jäävät innovaatioaihiot saadaan kanavoitua jatkotyöstöön muualle.
• Suomeen tarvitaan rahoitusta riskinjakoon, joka mahdollistaa10 – 20 miljoonan euron investoinnit kansainvälistyvään liiketoimintaan.

EK:n asiantuntija Jari Konttinen:
– Tutkimus on koonnut laajan yritysjoukon näkemykset, joita on syytä kuunnella kaavailtaessa lähivuosien innovaatiopolitiikkaa. Tulokset osoittavat muun muassa, että osaamista ja tutkimustietoa on pakko saada kanavoitua yliopistoilta yrityksiin nykyistä paremmin ja nopeammin. Myös innovaatiotoiminnan kansainvälinen näkökulma vaatii nyt paneutumista.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu teki maalis-kesäkuun 2014 välillä tutkimuksen yritysten innovaatioprosessin johtamisen muutoksesta. Tutkimusta varten haastateltiin 58 innovaatiojohtajaa 52 suomalaisessa yrityksessä. Tutkimuksen rahoittivat Tekes, EK ja Teknologiateollisuus.

Tutustu tutkimuksen loppuraporttiin: Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Professori Erkki Ormala, tutkimuksen johtaja, erkki.ormala(at)aalto.fi
KTT Sampo Tukiainen, projektipäällikkö, sampo.tukiainen(at)aalto.fi