Robotit eivät vie työtä ihmisiltä, mutta työ muuttuu
Miten robotiikka muuttaa insinöörin, liiketoimintaosaajan, opettajan tai hoitotyön ammatteja? Miten muutos pitäisi huomioida korkeakoulujen opetuksessa jo nyt? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia EK:n järjestämässä työpajassa Vaasassa.
Työpaja oli osa EK:n koordinoimaa Digitalous ja korkeakoulutus -hanketta, joka tuottaa näkemystä digitalisaation aiheuttamista muutospaineista osaamiseen ja koulutukseen viiden roolin näkökulmasta.
– Roolit ovat opettaja, insinööri, liiketoimintaosaaja, tietoturva-asiantuntija ja hoitotyön ammattilainen, EK:n asiantuntija Marita Aho kertoo.
EK:n lisäksi osaamisen ja koulutuksen muutokseen vastauksia etsivässä hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Tuloksia julkaistaan vuoden lopulla.
Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutussuunnittelijoille ja kehittäjille suunnatussa työpajassa piti alustuksen Robotics Finlandin Christina Andersson. Hän vakuutti, että ihmisille riittää edelleen runsaasti työtä ja tekemistä, mutta ne ovat toisenlaisia kuin aiemmin.
– Esimerkiksi hoitoaloilla robotit voisivat auttaa nostamaan keskiöön arvokkaan elämän. Siitä voisi tulla jopa Suomen ”robottietu”, Christina Andersson visioi.
Insinööreistä inhimillisyyden asiantuntijoita?
Opetustyöhön robotisaation ennakoitiin tuovan myönteisiä muutoksia. Luokassa robotti voisi tukea opettajaa rutiinitehtävissä ja opettaja voisi keskittyä esimerkiksi opiskelijoiden innostamiseen.
Liiketoimintaosaamisessa nähtiin paljon mahdollisuuksia etäpalvelujen kehittämiseen. Asiakas voisi saada esimerkiksi terveyspalveluja kotiinsa.
– Pohdintaan nousivat myös eettisyys sekä tietoturvariskit arkaluontoisten henkilökohtaisten tietojen käsittelyssä, Marita Aho sanoo.
Insinöörikoulutukseen työpajan osallistujat innostuivat povaamaan peräti pientä vallankumousta. Insinööreistä pitäisi saada ihmisyyttä ja yhteiskuntaa syvällisesti tuntevia asiantuntijoita, joille tekniikka on apuväline – nykyisinhän on taipumusta ajatella hieman toisin päin?
Hoitotyössä robotiikkaa hyödynnetään yhä enemmän. Robottien panosta tarvitaan esimerkiksi käyttäjäystävällisten apuvälineiden kehittämiseen vanhustenhoitoon.
– Hoitotyön opettamisessa on edessä iso murros. On irrottauduttava siilomaisesta ajattelusta ja edettävä kohti laaja-alaisempaa, ihmiskeskeisempää ja ilmiöpohjaisempaa tapaa ratkaista hoitotilanteet, Marita Aho sanoo.
Robotisaatio on isompi asia kuin internet
Cristina Anderssonilla oli suorastaan järisyttäviä visioita tulevaisuudesta. Robotiikan näkymät huimaavat päätä. Konsulttiyhtiö McKinsey arvioi taloudelliset vaikutukset 6,4 triljoonaksi dollariksi vuoteen 2020 mennessä.
– Robotisaatio on isompi asia kuin internet, Andersson väitti.
Robotiikka ilmenee esimerkiksi 4D-printtauksena, jonka seurauksena materiaali ”ajattelee”. Jos vaikkapa öljyputki rikkoutuu, se pystyy itse kasvattamaan reiän umpeen.
Myös kokonaisia arvoketjuja voidaan robotisoida. Esimerkiksi nakkikioskin arvoketju liha- ja viljatilalta kuluttajan kädessä olevaan hot dogiin pystytään jo nyt automatisoimaan.
– EU:lla on robottistrategia ja robotiikkahankeille rahoitusta myöntävä SPARC-ohjelma. Myös USA:lla, Tanskalla, Norjalla, Hollannilla ja Ranskalla on oma robottistrategiansa. Ruotsiin sellainen on juuri tulossa, miksei vielä Suomeen, Andersson kysyi.
Hänen mukaansa Suomi on mennyt robotisaatiossa alaspäin vuodesta 2008 alkaen. Muualla maailmassa erityisesti palvelurobotit kasvavat eksponentiaalisesti!
Lue lisää:
