SOTE-uudistus luo terveet terveydenhuoltomarkkinat

Julkiset ja yksityiset palveluntuottajat samalle viivalle ja asiakkaan terveys etusijalle. Siinä Tekesin palvelujohtaja Pekka Kahrin toiveet tulevalta sote-remontilta, joka onnistuessaan luo terveysalalle aivan uudenlaista liiketoimintaa ja nostaa Suomen takaisin yhdeksi sen mallimaista.

Hallituksen ja opposition maaliskuinen sote-sopu pääsi yllättämään valtaosan suomalaisista ja tähän joukkoon kuuluu myös Tekesin palvelujohtaja Pekka Kahri.

Hän on seurannut alan kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä muun muassa Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman kautta. Nimensä mukaisesti se rahoittaa alan uusia käytäntöjä, uutta liiketoimintaa ja säästöjä tuottavia innovaatioita. Potti on vuosittain noin 10 miljoonaa euroa.

Alkaneella ohjelmakaudella rahoituskohteisiin kuuluu muun muassa hanke, jossa selvitetään suomalaisten työterveyspalveluiden markkinamahdollisuuksia Venäjällä.

Ajatusleikkiä tai ei, mutta jos nyt sommiteltu sote-malli olisi jotain kautta päätynyt Tekes-hakemusten joukkoon, se tuskin olisi jäänyt noteeraamatta.

– Toteutuessaan fiksusti sote-malli on koko Suomelle iso mahdollisuus. Yhdistämällä sosiaali- ja terveyspalvelut viiteen hallinnolliseen aluekokonaisuuteen menemme kertaheitolla mallimaina pidettyjen Ruotsin ja Tanskan ohitse, Kahri kiittelee.

Samalla hän tähdentää, että hallintomalleja olennaisempaa on lopulta se, että julkinen ja yksityinen palvelutarjonta voidaan lopultakin saada samalle viivalle ja reiluun kilpailutilanteeseen. Tämä tarkoittaa entistä selkeämpää laatu- ja tehokkuusvertailua, jossa mittarina käytetään muutakin kuin pelkkiä euroja. Samalla lisääntyy asiakastyytyväisyyden painoarvo.

– Jatkossa pärjää parhaiten se toimija, joka tuottaa eniten terveyttä pienimmillä kustannuksilla. Eli yksittäisten hoitotoimenpiteiden sijaan on mietittävä entistä kokonaisvaltaisemmin itse asiakasta, Kahri tiivistää.

Muutosjumppaa molemmille

Helppoa harjoitusta hän ei kummallekaan osapuolelle lupaile, sillä keskinäisestä kilpailusta huolimatta niiden on pystyttävä myös entistä saumattomampaan yhteistyöhön ja asiakkaan kannalta järkevään työnjakoon.

Julkisella puolella onkin edessä melkoinen muutosjumppa johtamisen, hallinnon ja palvelumallien osalta. Ne ovat jääneet monessa kohtaa takavuosikymmenten tasolle.

Tiettyä itsetutkiskelua ja toiminnan kehittämistä on toisaalta tehtävä myös alan yrityksissä. Lisähaasteena on se, että palvelurepertuaaria on pystyttävä laajentamaan myös sosiaalipuolelle.

– Eettisesti kestäviin ja pitkäjänteisiin toimintaperiaatteisiin tullaan varmasti kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Tähän kuvioon istuu huonosti esimerkiksi se, että kasvatetaan bisnes riittävään kokoon ja tehdään sitten omistajien ja johdon näkökulmasta tuottoisa exit, Kahri muistuttaa.

Uutta kasvua sähköisistä palveluista

Uusi kasvumahdollisuus muhii myös terveysteknologiassa, jossa Suomessa on kosolti huippuosaamista. Sen koeponnistaminen on kuitenkin viime vuosina jouduttu turhan usein tekemään ulkomailla.

Etenkin kansalaisille suunnattujen sähköisten terveyspalvelujen kehittäminen on suorastaan lapsenkengissä.

– Voit hoitaa useimmat pankki- ja virastoasiasi lähes täysin sähköisesti mistä päin maailmaa tahansa, mutta omiin terveystietoihisi sinulla ei ole minkäänlaista pääsyä, Kahri huokaa.

Tässäkin on hänen mielestään jämähdetty liiaksi terveydenhuollon ammattilaisia palvelevien tietojärjestelmien vangiksi. Samalla on unohtunut itse asiakas.

– Monet meistä mittaavat omaa hyvinvointiaan ja suorituskykyään nykyteknologialla. Sen sijaan, että nuo tiedot tallennetaan omalle tietokoneelle tai älypuhelimeen, ne voisivat olla jokaisen henkilökohtaisella Taltioni-tilillä, josta löytyisi tietoturvallisesti kaikki muukin omaan terveyteen liittyvä data, Kahri toteaa.

Sähköisten palvelujen kehittäminen on myös ainoa tie, jolla turvataan käsiparit niitä eniten tarvitseville. Kylmä fakta näet on, että viisi prosenttia sote-asiakkaista käyttää 80 prosenttia palveluista.

– Useimmat osaisivat täyttää esimerkiksi älykkään sähköisen terveystarkastuksen ihan omin voimin netissä ilman terveyskeskuskäyntiä. Myös kotona asuville ikääntyville voitaisiin varmasti kehittää nykyistä turvaranneketta monipuolisempia ja aitoa turvallisuudentunnetta lisääviä ratkaisuja, Kahri visioi.

Teksti: Timo Sormunen, kuvat: Pekka Kiirala