Stefanie Zenzen: ”Työntekijän kansainvälinen tausta on iso etu suomalaiselle yritykselle”
”Ulkomaisten opiskelijoiden kouluttaminen on iso satsaus Suomen valtiolta ja yliopistoilta. Täkäläisten yritysten olisi tärkeää hyödyntää tämä investointi palkkaamalla Suomessa opiskelevia kansainvälisiä talentteja”, arvioi saksalainen Stefanie Zenzen. Häntä haastatteli EK:n amerikkalainen korkeakouluharjoittelija Anna Bogdan osana #STAYinFinland-kampanjaa.
Stefanie Zenzen on opiskellut Helsingin yliopiston kansainvälisen hallinto-oikeuden maisteriohjelmassa ja tuli harjoittelijaksi Euroopan kemikaalivirastoon Helsinkiin vuonna 2020. Harjoittelujakson jälkeen hän jatkoi työskentelyä viraston lakiasiainosastolla lainopillisena avustajana henkilöstövuokrausyritys StaffPoint Oy:n kautta. Kemikaalivirasto rekrytoi tilapäistä asiantuntijavoimaa pääasiassa juuri StaffPointin kautta.
Zenzen on aiemmin opiskellut eurooppalaista ja kansainvälistä oikeutta Saksassa. Hänen ensisijainen toiveensa on jäädä Suomeen ja tehdä oman alansa töitä heti saatuaan oikeusasianajajan pätevyyden Saksasta.
”Avoin ilmapiiri saa kaikki viihtymään”
EU:n virastona ECHA on malliesimerkki kansainvälisestä työympäristöstä. Myös Zenzen tuntee kuuluvansa joukkoon heti, kun astuu työpaikan ovesta sisään.
Avoimesta ja inklusiivisesta ilmapiiristä on hyötyä muillekin kuin isoille kansainvälisille taloille. Organisaatioiden tietämys karttuu merkittävästi, kun kansainväliset työntekijät ja opiskelijat tuovat kotimaastaan asiantuntemusta Suomeen. ”Ulkomailta saatu osaaminen on valtava valtti ja voimavara suomalaisille yrityksille”, Zenzen sanoo.
ECHA työllistää ihmisiä kaikkialta Euroopasta. Zenzen on havainnut työpaikallaan myös suomalaisia tapoja, jotka lisäävät monikulttuurista ilmapiiriä. Ensimmäisenä hänelle tulee mieleen lounastauko, joka alkaa jo kello 11.
”Hymyilyttää aina, kun suomalaiset työkaverini kertovat menevänsä lounaalle. Siihen aikaan minä olen hädin tuskin syönyt aamiaisen”, Zenzen nauraa.
”Kuinka välttämätön suomen kieli on?”
Vaikka Zenzen pystyi jatkamaan työskentelyä kemikaalivirastossa tilapäisissä tehtävissä StaffPointin kautta, hän haki myös muita työpaikkoja ja lähetti useita avoimia hakemuksia Suomessa. Omien ja tuttavapiirin kokemusten pohjalta Zenzen tietää, että kielitaitovaatimukset mutkistavat usein työnhakua.
”Vaikka työkieli olisikin suomi, joidenkin tehtävien osalta on syytä kysyä, tarvitaanko niissä välttämättä suomen kielen taitoa. Vaikka työkaverit puhuvat suomea, ehkä varsinaisen työn voi hoitaa englanniksi. Tämä madaltaisi kansainvälisten ammattilaisten pääsyä Suomen työelämään”.
Zenzen haastaa suomalaisia yrityksiä hyödyntämään kaikki mahdollisuudet, joilla nuoret ulkomailta tulleet talentit saataisiin mukaan täkäläiseen työelämään:
”Suomen valtio ja yliopistot investoivat kansainväliseen asiantuntemukseen antamalla opiskelijoille mahdollisuuden erinomaiseen koulutukseen. Liian moni opiskelija kuitenkin lähtee valmistumisen jälkeen maasta siitä yksinkertaisesta syystä, että työpaikan löytäminen on vaikeaa. Suomalaisten yritysten tulisi hyödyntää kaikki mahdollisuudet nuorten kansainvälisten asiantuntijoiden palkkaamiseen.”
Zenzenin vinkit kansainvälisille opiskelijoille:
- Lähetä avoimia hakemuksia: Aloitteellisuus auttaa erottumaan joukosta etenkin silloin, kun paikat eivät ole vielä julkisessa haussa. Työnantajat arvostavat aktiivisuuttasi ja voit saada mahdollisuuden, vaikka eivät alun perin olisikaan suunnitelleet palkkaavansa kansainvälistä opiskelijaa.
- Aloita yhteyksien luominen jo opiskeluaikana: Vahvat verkostot ovat tärkeitä, ja koskaan ei ole liian aikaista aloittaa!
- Hae työpaikkaa monikansallisista yrityksistä tai yrityksistä, joilla on liiketoimintaa kotimaassasi: Nämä yritykset saattavat hyötyä kielitaidostasi, tai ne pystyvät joustamaan suomen kielen vaatimuksista toimintansa kansainvälisen luonteen vuoksi.
Haastattelun on tehnyt EK:n amerikkalainen harjoittelija Anna Bogdan.
