Taloudellinen turvallisuus – tulossa uutta EU-sääntelyä yrityksille?

EU:ssa valmistaudutaan kasvaviin turvallisuusuhkiin kansainvälisessä kaupassa. Laajeneeko vientivalvonta ja otetaanko käyttöön EU:sta ulospäin meneviä investointien rajoituksia?

Taloudellinen turvallisuus on noussut globaaliksi huolenaiheeksi ja se on myös EU:n kauppapoliittisella agendalla.

Mistä ilmiössä on kyse? Kaiken taustalla on paljon puhuttu geotalous: turvallisuus- ja ulkopolitiikka heijastuvat entistä konkreettisemmin ja monitahoisemmin kansainväliseen kauppaan ja yritystoimintaan. Koronapandemia, suurvaltakamppailun kiihtyminen ja Venäjän sota Ukrainassa kriisiyttivät kauppasuhteita entisestään.

Ensi vaiheessa herättiin vahvistamaan yleistä kaupankäynnin resilienssiä. Valtiot ryhtyivät toimiin, joilla omalle maalle tärkeiden tuotantoketjujen kriisinkestävyyttä vahvistetaan esim. hakemalla raaka-aineille vaihtoehtoisia lähteitä, jotta ei olla riippuvaisia vain yhdestä maasta tai tarjoajasta.

Taloudellisessa turvallisuudessa varaudutaan kuitenkin vieläkin pidemmälle meneviin uhkiin ja väärinkäytöksiin. Tällaisia uhkia voivat olla mm. maiden toiseen maahan kohdistamat taloudelliset painostuskeinot omien poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Kyseeseen tulevat myös toiseen maahan tehtävät sijoitukset, joilla tarkoituksellisesti hankitaan tai valvotaan kohdemaalle strategisesti tärkeää omaisuutta. Myös teollisuusvakoilu on esimerkki taloudellisen turvallisuuden uhasta.

EU:ssa on jo viime vuosien aikana varauduttu erilaisiin turvallisuusuhkiin, mutta nyt puhutaan laajemman taloudellisen turvallisuuden strategian tarpeesta. Millaisiin uhkiin EU:ssa sitten varaudutaan?

Komissio on alustavissa lausunnoissaan viitannut mm. teknologioihin, joita voidaan vääriin käsiin joutuessaan käyttää sotilastarkoituksiin, ihmisoikeusloukkauksiin tai muuhun ”EU:n arvojen vastaiseen toimintaan”. Näiden osalta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on peräänkuuluttanut EU:lta selkeää kannanottoa: missä määrin tällaisten teknologioiden vienti ja investointitoiminta voidaan jatkossa sallia maihin, joiden suhteen on taloudellisen turvallisuuden riskejä?

Lausunnot herättävät monenlaisia pohdintoja. Haluaako komissio laajentaa ns. kaksikäyttötuotteiden (siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvien tuotteiden) määrittelyä? Tuleeko näin ollen yhä uusia tuotteita vientivalvonnan piiriin? Ja tuleeko perinteisen vientivalvonnan rinnalle myös ”investointien viennin valvontaa”?

Suomalaisittain kiinnostavaa on, miten esille nousevat meille tärkeät puolijohteet, kvanttilaskenta, robotiikka, tekoäly ja bioteknologia, jotka on komission ulostuloissa jo mainittu taloudellisen turvallisuuden kannalta tärkeinä teknologioina.

EU:n taloudellista turvallisuutta lisäävät strategiset suunnitelmat ovat vielä komission piirustuspöydällä ja on liian aikaista sanoa, millaisia vaikutuksia niillä on suomalaisyrityksiin. Aihetta on kuitenkin jo sivuttu viimeaikaisissa korkean tason keskusteluissa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ja G7-maiden kesken.

Suomessa on seurattava EU-keskustelua tarkkaan ja vaikutettava sen sisältöön: mitä taloudellisen turvallisuuden strategialla tavoitellaan ja mitkä ovat tarkoituksenmukaiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Globaalit markkinat ja terve kilpailu ovat Suomen viennin olennainen lähtökohta. Turvallisuudesta ei voi tinkiä, mutta ylilyöntejä tulee välttää.

Komissio antaa ensimmäistä osviittaa tulevista politiikkatoimista jo tänä kesänä. Mahdolliset lainsäädäntöehdotukset tulevat vasta myöhemmin, mutta ne saattavat liittyä ainakin kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan ja EU:sta ulosmenevien investointien seurantaan.