Tammikuun hyviä uutisia suomalaisesta yrityskentästä
Vuodenvaihde on tuonut uutisia miljardiluokan investoinneista energiaan, teollisuuteen, ruokaan ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Ne vahvistavat näkymiä pitkän aikavälin kasvulle myös laajemmin arvoketjuissa. Myös tuoreet tilastotiedot ennakoivat valoisampia aikoja.
Kasvun käänne etenee
Danske Bankin mukaan kuluttajien kasvava ostovoima, teollisuuden tilausmäärien nousu ja viennin vahvistuminen viittaavat siihen, että suomalaisyrityksille avautuu kasvun mahdollisuuksia sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Vuosi 2026 voi olla ensimmäinen vuosi pitkään aikaan, jolloin myös kotimainen kysyntä elpyy. Suomalaisyritysten kilpailukyky on vahva ja vientinäkymät ovat lupaavat.
Tesin pk-yrityksille tekemän Kasvuyrityspulssi-kyselyn mukaan pk-yritysten liikevaihdon kasvu on kiihtynyt, tilauskannat ovat vahvistuneet laaja-alaisesti ja etenkin teollisuuden näkymät näyttävät hyvältä vuodelle 2026.
OP-Pohjolan suuryrityskyselyn mukaan talouden veturiyritykset hakevat nyt kunnon kasvua. Investointeja ja tuotantoa lisätään myös Suomessa, mikä heijastuu pk-sektoriin ja työpaikkoihin.
Visit Finlandin keräämien tietojen mukaan hotellialan ulkomaiset yöpymiset ovat kasvussa ja pandemiaa edeltävällä tasolla. Tammi-marraskuun 2025 aikana ulkomaisia yöpymisiä Suomen majoitusliikkeissä kertyi lähes 6,2 miljoonaa, mikä oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Se oli vain 2 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019.
Lääketeollisuus investoi logistiikkaan ja kotimainen ruoantuotanto teknologiaan
01rakentaa Järvenpäähän uuden huippumodernin ja pitkälle automatisoidun jakelukeskuksen. Investoinnin arvo on 110–120 miljoonaa euroa, ja sen tavoitteena on tukea kasvua ja parantaa energiatehokkuutta.
Atria investoi 80 miljoonaa euroa uuteen valmisruokatehtaaseen Nurmoon Etelä-Pohjanmaalle. Laitoksen nimeksi tulee Tulevaisuuden ruokatehdas. Investointi modernisoi Atrian tuotantoa ja vie sitä kohti hiilineutraaliutta.
Verokannustin puree; energiavarastot ja sähkökattilat kasvavat
Puhtaan siirtymän investointien verokannustin näyttää toimivan. Ranskalainen Neoen rakentaa Raumalle Suomen ensimmäisen neljän tunnin akkuvaraston. 55 miljoonan euron Akkula Big Battery on yksi Pohjoismaiden suurimmista sähkövarastoista ja ensimmäinen laatuaan alueella. Hanke tuo rakentamisvaiheessa noin 40 työpaikkaa, ja varasto aloittaa täyden toiminnan vuonna 2027.
Winda Energy puolestaan rakentaa Jämsään 50 MW ja 100 MWh sähkövaraston, joka tukee uusiutuvan energian hyödyntämistä ja sähköverkon vakautta.
Merus Power Oyj on solminut noin 13 miljoonan euron arvoisen sähkövarastokaupan Neve Oy:n kanssa. Kokoluokaltaan 30 MW/80 MWh:n sähkövarasto on suunniteltu toimimaan äärimmäisen kylmissä olosuhteissa, ja toimitetaan Rovaniemelle vuoden 2026 lopulla.
Helios Nordic Energy suunnittelee Kristiinankaupunkiin rakennettavaksi akkukonteista 500 MW energiavarastoa, joka olisi toteutuessaan Suomen ylivoimaisesti suurin.
Myös Alholmens Kraft investoi sähköistymiseen. Pietarsaareen rakennetaan kaksi 60 megawatin sähkökattilaa noin 10 miljoonan euron investoinnilla.
Savon Voima investoi Pieksämäen kaukolämpöverkkoon modernin 10 MW sähkökattilan. Suomalaisvalmisteisen kattilan toimittaa Haapavedellä sijaitseva CT Industrial Oy. Käyttöönotto on suunniteltu vuoden 2026 loppuun mennessä, ja investoinnin kokonaisbudjetti on noin 3 miljoonaa euroa.
Varkauden Aluelämpö on käynnistänyt sähkökattilahankkeen esisuunnittelun. Hankkeen esisuunnittelu valmistuu maaliskuun 2026 loppuun mennessä. Tämän jälkeen hallitus voi tehdä varsinaisen investointipäätöksen.
Business Finlandin hallinnoimaa puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä myönnettiin joulukuussa 2025 yhteensä 37 hankkeelle noin 2 miljardin euron edestä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut verotuen jatkosta vuoteen 2027 asti, mikä kannustaa seuraavia investointeja vauhtiin ja luo ennustettavuutta investointipäätöksille.
Uusiutuva energia kasvaa, vety ja synteettiset polttoaineet etenevät
Suomeen rakennettiin vuonna 2025 hieman yli 1 000 megawattia uutta tuulivoimaa, ja kokonaiskapasiteetti nousi lähes 9 500 megawattiin. Investointien arvo oli arviolta noin 1,3 miljardia euroa. Myös teollisen mittakaavan aurinkovoima kasvoi voimakkaasti, kun kapasiteetti yli 2,5-kertaistui.
Norsk e-Fuel suunnittelee Tornioon 1,2–1,5 miljardin euron synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta. Hanke perustuisi vetypohjaiseen tuotantoon ja hyödyntäisi Outokummun ferrokromituotannon sivuvirtana syntyvää hiilimonoksidia.
Keliberin noin 800 miljoonan euron litiumhanke käynnistyy Keski-Pohjanmaalla. Kyseessä on ensimmäinen eurooppalainen kaivos, joka tuottaa akkulaatuista litiumia.
Solar Foods vahvisti asemaansa keräämällä 25 miljoonan euron rahoituksen. Rahoitus mahdollistaa Lappeenrantaan suunnitellun teollisen mittakaavan tehtaan investointipäätöksen ja rakentamisen käynnistämisen vuonna 2026. Solar Foods kehittää ja valmistaa Solein-proteiinia, joka tuotetaan hiilidioksidista, vedystä ja sähköstä fermentaatioprosessin avulla ilman perinteistä maataloutta. Teknologia mahdollistaa erittäin resurssitehokkaan ja vähäpäästöisen proteiinituotannon elintarviketeollisuudelle.
Puolalainen energia-alan jätti Orlen on solminut yhteistyösopimuksia suomalaisten vihreän vedyn tuottajien ABO Energy Suomi, Nordic Ren-Gas ja VolagHy Kuopio kanssa varmistaakseen tulevia uusiutuvan vedyn ja sen johdannaisten toimituksia Puolan jalostamoilleen ja kemianteollisuudelle, mikä vahvistaa Suomen ja Puolan energia-alan yhteistyötä. Sopimukset allekirjoitettiin ministeri Ville Tavion Puolan vierailun yhteydessä. Kyse ei ole sitovista toimitussopimuksista, mutta antaa positiivisen signaalin suomalaisten vetyhankkeiden kiinnostavuudesta keskisessä Euroopassa.
Datakeskukset vahvistavat alueellista elinvoimaa
Datakeskusinvestoinnit etenevät useilla paikkakunnilla. Compute Nordic aloittaa Mikkelissä jopa 2 miljardin euron datakeskushankkeen, jonka kokonaiskapasiteetti on 210 MW ja pysyviä työpaikkoja syntyy noin 300.
Prime Data Centers suunnittelee Järvenpäähän 1,2 miljardin euron datakeskusta, johon sisältyy myös hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa.
DayOne julkisti uuden datakeskushankkeen Nurmijärvelle, jossa sähköteho voisi nousta jopa 560 megawattiin ja työllisyysvaikutukset olisivat huomattavat.
