Uusi itsekriminointisäännös tulossa konkurssilakiin
Eduskunta hyväksyi 20.11.2012 konkurssilain muutosesityksen. Lakimuutos pitää sisällään uuden säännöksen velallisen itsekrimiointisuojasta konkurssimenettelyssä.
Itsekriminointisuojalla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan rikoksesta epäiltyä tai syytettyä ei voi pakottaa tai painostaa myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. Se on yleisesti tunnettu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae, mutta Suomen korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan myötä sitä on katsottu voitavan soveltaa myös rikosprosessin ulkopuolella esim. konkurssissa, jossa konkurssipesän selvittämiseksi ja velkojien oikeuksien turvaamiseksi on säädetty velalliselle laaja tiedonanto- ja myötävaikutusvelvollisuus.
Lisäksi lakiin tulee joitakin muitakin muutoksia, joiden tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Näistä mainittakoon korotus pesänhoitajille varojen puutteeseen raukeavissa konkursseissa maksettavien palkkioiden ja kustannusten korvausten maksimimäärään, se nousee 500 eurosta 1 000 euroon. Lisäksi lakiin tulee mahdollisuus pesänhoitajalle tehdä tietyissä pesänselvityksessä ilmenneistä rikosepäilyistä ilmoitus poliisille syyttäjälle toimitettavan velallisselvityksen sijaan.
Laki liittyy ensi vuoden budjettiin ja tulee voimaan mahdollisimman pian, aikaisintaan 1.1.2013
EK on nähnyt harmaan talouden torjunnan ja velkojien oikeuksien turvaamisen kannalta tärkeänä, että velallisella on konkurssimenettelyssä laaja tiedonanto- ja myötävaikutusvelvollisuus. Sen johdosta EK ei pidä eduskunnan hyväksymää uutta itsekriminointisuojasäännöstä (ns. vaitiolomallia) lakiin tervetulleena (4 luku 5 a §).
EK näkemys on ollut, että itsekriminointikohta olisi tullut valmistella lainsäädäntöhankkeen aikaisemmassa vaiheessa lausunnolla olleen esityksen mukaan, jossa itsekriminointisäännöksen konkurssilakiin ottamisen sijaan velallisen tiedonanto- ja myötävaikutusvelvollisuus olisi säilynyt entisellään, minkä lisäksi konkurssimenettelyssä olisi voitu tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa tehdä ulosottoselvitys (ns. palomuurimalli).
EK pitää kuitenkin myönteisenä Eduskunnan (lakivaliokunnan mietintö) selkeää kirjausta itsekriminointisuojan säätämisestä ajallisesti ja sisällöllisesti tarkkarajaiseksi. Säännöstä voidaan soveltaa vain tilanteeseen, jossa konkurssi ja rikosasia ovat samanaikaisesti vireillä.
Sisällöllisesti säännöksen soveltaminen on rajattu niin, että velallinen voi vaieta vain niistä seikoista, joista on epäiltynä tai syytettynä rikoksesta, ja muista kuin rikosasiassa merkityksellistä seikoista velallisen on edelleen kerrottava tiedot normaaliin tapaan. EK kannattaa myös sitä, että eduskunta on korostanut uuden sääntelyn toimivuuden ja vaikutusten arvioinnin seurannan tärkeyttä.
Muilta osin EK on tyytyväinen lakimuutokseen.
Lisätietoja:
Asiantuntija Riikka Tähtivuori, puh. 09 4202 2521, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)ek.fi