Uusi turvallisuusselvityslaki voimaan − mikä muuttui?
Laki turvallisuusselvityksistä tuli voimaan tämän vuoden alusta. Lain kokonaisuudistuksessa henkilö- ja yritysturvallisuusselvitykset yhdistettiin samaan lakiin ja selvityksissä käytettävää tietopohjaa laajennettiin.
Lain perusteella viranomaisten käyttöön perustetaan yhteinen turvallisuusselvitysrekisteri, johon syötetään tiedot kaikista laadituista turvallisuusselvityksistä.
Henkilöturvallisuusselvityksiä laaditaan edelleen kolmella tasolla, mutta yritysten turvallisuusselvitysmenettelyyn pääsyn edellytykset muuttuivat. Yrityksille asetettiin myös velvollisuus ilmoittaa etukäteinen turvallisuusselvityksen tekemisestä.
Selvitys voi olla edelleen suppea, perusmuotoinen tai laaja
Työnantaja voi tietyissä tapauksissa teettää työnhakijasta tai työntekijästä henkilöturvallisuusselvityksen. Se tarkoittaa paikallispoliisin tai Suojelupoliisin tekemää työnhakijan taustojen selvitystä viranomaisrekisterien avulla. Rekisteritarkastusten lisäksi selvityksen kohteena olevaa henkilöä voidaan haastatella.
Taustaselvityksen jälkeen viranomainen voi ilmoittaa työnantajalle tiedoista, joilla viranomaisen käsityksen mukaan saattaa olla merkitystä kyseisen tehtävän hoitamisessa.
Henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä edelleen suppeana, perusmuotoisena tai laajana. Turvallisuusselvitysten tekemisen edellytyksissä on jonkin verran päällekkäisyyttä ja selvitysmuodot eroavat toisistaan viranomaisen käyttämän tietopohjan laajuudessa.
Pääsääntö paikallispoliisin ja Suojelupoliisin toimivallan jakautumisessa on, että Suojelupoliisi tekee perusmuotoiset ja laajat selvitykset, paikallispoliisi suppeat. Pääesikunta laatii puolustushallintoa koskevat selvitykset. Turvallisuusselvitystä haetaan aina kirjallisesti turvallisuusselvityslomakkeella.
Henkilöturvallisuusselvityksen hakeminen muuttuu
Henkilöturvallisuusselvitysmenettelyn piiriin hyväksymisestä vastaa Suojelupoliisi. Uudessa laissa on tarkat säännökset perusteista, joiden mukaan perusmuotoinen tai suppea turvallisuusselvitys voidaan tehdä (19–22§).
Perusmuotoinen tai suppea turvallisuusselvitys voidaan tehdä henkilöstä, joka saa sellaiset käyttöoikeudet työnantajan tai tämän asiakkaan tietojärjestelmään, että niiden oikeudettomalla käytöllä voi aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa työnantajalle tai asiakkaalle.
Toiseksi turvallisuusselvitys voidaan tehdä, jos työntekijä saa käyttöönsä tietoja sellaisista työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksista tai teknologisesta kehittämistyöstä, että tietojen oikeudeton käyttö voisi aiheuttaa työnantajalle, tämän asiakkaalle tai yhteistyökumppanille merkittävää taloudellista vahinkoa.
Suojelupoliisin hyväksymispäätöksen edellytyksenä edellä mainituissa tapauksissa on lisäksi, että yritykseen voi sen toimialan tai toiminnan vuoksi kohdistua yritysvakoilua tai että selvitys on tarpeen erittäin tärkeän yksityisen taloudellisen edun turvaamiseksi.
Turvallisuusselvitystä haettaessa työnantajan on osoitettava, että se on ryhtynyt asianmukaisiin toimiin tietoturvallisuuden ja muiden turvallisuusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Käytännössä selvitysten saamisen edellytyksenä on, että yrityksen turvallisuusjärjestelyiden arvioidaan olevan asianmukaisessa kunnossa.
22§:n mukaisessa menettelyssä yrityksen turvallisuusselvityshakemuksesta on pyydettävä oikeusministeriössä toimivan arviointikriteerilautakunnan lausunto. Elinkeinoelämän keskusliitto EK saattoi huolensa lausuntomenettelyn ongelmista oikeuskanslerin tietoon joulukuussa 2014.
Työnantaja, muista ilmoittaa turvallisuusselvityksen hakemisesta!
Keskeinen uudistuksen mukanaan tuoma muutos yrityksille on työnantajan velvollisuus ilmoittaa etukäteen turvallisuusselvityksen hakemisesta. Jos työnantaja aikoo teettää työnhakijasta turvallisuusselvityksen, siitä on ilmoitettava työpaikkailmoituksessa tai muulla sopivalla tavalla.
Selvityksen tekemiseen tarvitaan aina työnhakijan tai työntekijän kirjallinen suostumus, joka annetaan käytännössä allekirjoittamalla turvallisuusselvityshakemuslomake.
Työnantajan pitää ilmoittaa selvityksen tuloksesta selvityksen kohteelle. Kohteella on myös oikeus saada kirjallinen selvitys nähtäväkseen. Toimivaltainen viranomainen voi myöntää selvityksen kohteelle turvallisuusselvityksen tekemisestä todistuksen, joka on voimassa enintään viisi vuotta.
Yritysturvallisuusselvitysten käyttöala laajenee
Lakiuudistuksessa yritysturvallisuusselvitykset sisällytettiin uuteen turvallisuusselvityslakiin. Yritysturvallisuusselvitysten laatimisessa toimivaltaisia viranomaisia ovat pääesikunta ja Suojelupoliisi.
Lain perusteella yritysturvallisuusselvitystä voidaan hakea kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi sekä aiemmasta poiketen myös, jos viranomaisen on tarkoitus tehdä sopimus selvityksen kohteen kanssa, jos sopimuksen yhteydessä yritykselle annetaan tai sopimuksen johdosta syntyy suojaustasoon I–III luokiteltuja asiakirjoja.
Selvitystä voivat hakea lisäksi valtionhallinnon hankintoja suorittavat yksiköt ja tietyt valvontatehtävistä vastaavat viranomaiset.
Yritysturvallisuusselvityksessä toimivaltainen viranomainen voi selvittää rekisteritarkastuksin esimerkiksi yrityksen vastuuhenkilöiden taustaa ja yrityksen saamia rangaistuksia tai yritykseen kohdistuneita rikoksia.
Lisäksi voidaan tarkastaa yrityksen toimitiloja sekä toiminnan ja tietojärjestelmien tietoturvallisuutta. Erillisellä suostumuksella voidaan tarkastaa myös yrityksen taloudellista tilaa. Yritysturvallisuusselvityksestä voidaan myöntää todistus, joka on voimassa enintään viisi vuotta.
Yritysturvallisuusselvityksen tekemiseen edellytetään aina yrityksen suostumusta. Kansainvälisistä toimintamalleista poiketen yritysturvallisuusselvitykset säädettiin Suomessa puolustushallintoa lukuun ottamatta maksullisiksi yrityksille, ei selvitystä hakeville viranomaisille.
Yritysten kannattaakin tarvittaessa varmistaa turvallisuustarpeiden toteutusmahdollisuudet kahdenvälisillä ja kustannuksia säästävillä toimenpiteillä ennen suostumuksen antamista.
Kuva: 123rf.com
