Vahingonkorvausta myös viranomaisten kilpailurikkomuksista
Lakia kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista valmistellut työryhmä sai 16.6. valmiiksi mietintönsä. Työryhmä linjasi, että uusi laki koskee vain elinkeinonharjoittajien välisiä kiellettyjä kilpailunrajoituksia ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevia rikkomuksia. Sääntelyn piiriin tulisi saada kuitenkin myös tilanteet, joissa rikotaan kilpailulaissa tavoiteltua tasapuolista kilpailua julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä.
Uuden sääntelyn tavoitteena on helpottaa korvauksen hakemista kilpailusääntelyn rikkomusten aiheuttamista vahingoista.
– Yhteiskunnallisesti julkisen toimijan kilpailua vääristävä toiminta voi olla aivan yhtä haitallista kuin vaikkapa yksityisten yritysten välinen kartelli. Olisi loogista helpottaa tasapuolisesti kaikkien vahingonkärsijöiden asemaa, riippumatta siitä kuka on rikkonut kilpailusääntöjä ja millä tavalla. Muutoin mietintö on tasapainoinen, ja pyrkii löytämään järkevät kansalliset ratkaisut direktiivin vaikeimpiinkin kysymyksiin, sanoo työryhmässä mukana ollut EK:n asiantuntija Jukka Lehtonen.
Sakkovapautusta hakevaa suojattava
Lehtonen kiittelee, että työryhmä kantoi huolta seuraamusmaksusta vapautusta hakevan yrityksen asemasta mahdollisessa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä.
– Jotta yritykset uskaltaisivat jatkossakin käyttää kartellien ilmitulon kannalta tärkeää sakkovapautusjärjestelmää, on välttämätöntä asettaa rajoitteita sille, miten yritysten vapaaehtoisesti viranomaisille toimittamia tietoja voidaan käyttää todisteena niitä vastaan muussa asiassa.
Tällä hetkellä korvausta voi hakea kymmenen vuoden ajan kilpailurikkomuksen päättymisestä eikä tätä ole syytä ainakaan pidentää.
– Kun tuomioistuintie voi lisäksi viedä toisen vuosikymmenen, oikeusaleissa saatetaan joutua muistelemaan jopa neljännesvuosisadan takaisia seikkoja. Tämä ei ole vahingonkärsijänkään edun mukainen tilanne, toteaa Lehtonen.
Asemaa ei saa heikentää taannehtivasti
On tärkeää huolehtia siitä, ettei uusi sääntely tule voimaan takautuvasti. Yritykset tekevät ratkaisujaan luottaen tapahtumahetkellä voimassa olevasta sääntelystä kumpuaviin oikeuksiin, velvollisuuksiin ja seuraamuksiin.
– Jos vaikkapa viranomaiselle tänään jätetty asiakirja on nykysääntelyn valossa salassa pidettävä, se ei saa lakimuutoksella olla huomenna julkinen, Lehtonen linjaa.
