Valio avaa ovia nuorille jo opintojen aikana – nuorten työllistäminen on yritykselle tärkeää
Valiolla nuorten työllistäminen nähdään mahdollisuutena houkutella yritykseen osaajia. Yritys haluaa toimia vastuullisesti ja tarjota arvokkaita ensimmäisiä työelämän kokemuksia. Valio tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja palkkaa vuosittain noin 350 kesätyöntekijää eri alojen opiskelijoista. Yksi heistä on ollut harjoittelija Ninna Ala-Ranta.
Kolmannen vuoden bio- ja elintarviketekniikan opiskelija Ninna Ala-Ranta aloitti tänä keväänä viiden kuukauden harjoittelun prosessinohjaajan tehtävissä Valion Seinäjoen tehtaalla.
Prosessinohjaajat valvovat, säätävät ja ohjaavat koneita, joita käytetään elintarvikkeiden valmistukseen. He huolehtivat, että tuotanto vastaa tilattuja määriä ja ratkaisevat mahdollisia esteitä matkan varrella.
”Harjoittelu on ollut tosi positiivinen kokemus. Työtehtävät ovat monipuolisia ja olen päässyt näkemään laaja-alaisesti koko tehtaan toimintaa eli mitä näin isossa yrityksessä tapahtuu”, Ala-Ranta kertoo.
Seinäjoen tehdas on mielenkiintoinen paikka. Osastolla, jossa Ala-Ranta työskentelee, valmistetaan merkittävä osa Valio-brändin alla olevista mousseista, rahkoista ja raejuustoista, jotka siirtyvät myyntiin kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille.
”Tehtävässä pääsee oikeastaan näkemään ihan käytännössä koko tuotteen matkan maitoautosta valmistukseen ja pakkaamosta aina rekkaan saakka”, Ala-Rannan esihenkilö, tuotantovastaava Jonna Mäki-Korpela selventää.
Kuvassa prosessinohjaaja Ninna Ala-Ranta (vas.) ja tuotantovastaava Jonna Mäki-Korpela (oik.).
Onnistunut harjoittelu tukee opintoja ja edistää työllistymistä
Harjoittelussa yhteensovitetaan yrityksen tarjonta, nuorten toiveet ja koulun asettamat raamit harjoittelun sisällölle. Tarkoituksena on varmistaa, että nuoret saavat kehittymisensä kannalta mahdollisimman arvokasta kokemusta.
”Harjoittelun aikana olen päässyt viemään koulusta saatuja oppeja käytäntöön, mikä on kehittänyt ammatillista osaamistani ja tuonut varmuutta tekemiseen. Aiempi työkokemus helpottaa jatkossa myös uuden oppimista koulussa”, Ala-Ranta kommentoi.
Perehdytys on harjoittelun onnistumisen kannalta keskeistä sekä työntekijälle että työnantajalle. Sen kesto ja sisältö sovitetaan harjoittelijan osaamisen mukaisesti.
Ala-Ranta on työskennellyt Valiolla juustopakkaamossa jo kahden kesän ajan, mikä tarjosi erinomaisen pohjan harjoittelulle.
”Prosessinohjaajan tehtävä edellyttää jo etukäteen alustavaa käsitystä tehtaan tuotantoprosessin kulusta, jotta oppimispolku on harjoittelussa mahdollisimman sujuva molemmille osapuolille”, Mäki-Korpela kertoo.
Tehtäviin perehdyttäminen ei ole aina helppoa. Prosessinohjaajat kohtaavat toistuvasti haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää syvällistä kykyä soveltaa tietoa käytäntöön.
”Perehdytys kestää meillä 3–4 viikkoa, jonka aikana harjoittelija pääsee kulkemaan kokeneen työntekijän kanssa erilaisten tehtävien parissa. Tärkeintä on ymmärtää, mitkä asiat liittyvät omaan tehtävään. Kaikkea ei voi opetella etukäteen, vaan paras tapa oppia on lopulta vain hypätä lennosta sisään ja aloittaa”, Mäki-Korpela toteaa.
Prosessinohjaajan työtä tehdään pääsääntöisesti yksin. Harjoittelijan pitää siis olla itse aktiivinen ja pyytää tukea kollegoilta haastavissa tilanteissa.
”Oma aktiivisuus ja mielenkiinto työtehtäviä kohtaan ovat tärkeitä. Vaikka ei pystykään opettelemaan etukäteen kaikkia tilanteita, ympärilläni työskentelee kivoja ja osaavia ihmisiä, joilta olen saanut tukea ja voinut pyytää apua. Ei kannata paeta asioita, vaan olla rohkea, jos ei osaa jotakin”, Ala-Ranta kannustaa.
Tehtävissä kehittyminen edellyttää, että esihenkilö antaa palautetta säännöllisesti ja keskustelee harjoittelijan kanssa. Monet nuoret saattavat kaivata palautetta viikoittain tai jopa päivittäin.
”Ei riitä, että palautetta antaa, kun harjoittelu tai kesätyö päättyy. On tärkeää, että nuori hahmottaa, tekeekö hän ylipäänsä oikeita asioita ja ymmärtää, mikä on hyvää ja mitä pitää vielä kehittää”, Mäki-Korpela konkretisoi.
Oppilaitosyhteistyöllä varmistetaan, että koulutus ja työelämä kohtaavat
Ala-Ranta on yksi monista nuorista, jonka Valio on työllistänyt jo opintojen aikana.
”Valio tekee Seinäjoella hyvin systemaattisesti oppilaitosyhteistyötä, jonka kautta pystymme antamaan nuorille mahdollisuuksia tutustua työelämään. Minullakin on ollut alkuvuodesta jo viisi harjoittelijaa”, Mäki-Korpela laskee.
Nuorten työllistäminen nähdäänkin ennen kaikkea tärkeänä investointina tulevaisuuteen. Se hyödyttää kaikkia osapuolia. Onnistunut harjoittelu vahvistaa yrityksen myönteistä työnantajamielikuvaa ja voi helpottaa osaajien saamista tulevaisuudessa.
”Nuoret ovat aidosti aina mahdollisuus. He ovat tulevaisuuden osaajia ja työkavereita. Lisäksi he helpottavat arkeamme lomakausien aikana ja tuovat uusia ideoita, mikä auttaa koko tiimiä kehittymään”, Mäki-Korpela sanoo.
Myönteinen suhtautuminen nuoriin näkyy Valiolla konkreettisina tekoina.
Taloon saapuu vuosittain noin 350 kesätyöntekijää ja Valion perustamisen 120-juhlavuoden kunniaksi yritys on lisännyt ruoka-alan korkeakouluopiskelijoille tarkoitettujen gradu-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen määrää 120 000 eurolla. Rahoitus on kohdennettu Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle.
Nuorten työllistäminen on vastuullisuutta
Valiolla nuorten työllistäminen nähdään laajempana vastuuna, joka tukee nuorten kehitystä ja antaa heille eväät työelämän alkuun.
”Tärkeintä on keskustella nuoren kanssa ja tarjota erilaisia mahdollisuuksia”, Mäki-Korpela toteaa.
Harjoittelu avaakin nuorille tärkeän mahdollisuuden tutustua oman työnsä ohessa tehtäviin, joista he eivät välttämättä ole edes kuulleet aiemmin.
”Yrityksen ja tehtaan sisällä on paljon mahdollisuuksia, jotka jäävät helposti huomaamatta. Itsekin menin aikanaan ensimmäistä kertaa tehtaalle pakkaajaksi ja ihmettelin, että hyvänen aika, täällähän on mahdollista tehdä kaikenlaisia hommia. Silloin heräsi myös kiinnostus näitä tuotantovastaavan tehtäviä kohtaan”, Mäki-Korpela kertoo.
Opintojen arvokkaat kokemukset voivat saada myöhemmin suuren merkityksen. Monet Seinäjoen tehtaan työntekijöistä ovat esimerkiksi aloittaneet uransa Valiolla kesätyöntekijänä ja pisimmät urat ovat kestäneet jopa 40 vuotta.
Valion hyvät kokemukset harjoittelijoista ovat vahvistaneet, että nuorten ottaminen mukaan kannattaa. Harjoittelun päätyttyä Ninna Ala-Ranta jatkaakin prosessinohjaajan tehtävissä seuraavaksi kesätöiden parissa.
Valion vinkit yrityksille nuorten työllistämiseen
- Tee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta koulutus ja työelämä kohtaavat. Harjoittelijoiden palkkaaminen vahvistaa työnantajamielikuvaa ja helpottaa osaajien sekä kesätyöntekijöiden löytämistä tulevaisuudessa.
- Keskustele nuoren kanssa hänen kiinnostuksensa kohteista ja oppimisen tavoitteista. Näin tuet harjoittelijan motivaatiota ja harjoittelun onnistumista.
- Huolehdi perehdytyksessä, että nuori tietää, mitä häneltä odotetaan, mitä pitää saada aikaan ja miksi.
- Anna nuorelle harjoittelun aikana aktiivisesti palautetta, jotta hän ymmärtää, mikä toimii ja mitä täytyy kehittää. Osa nuorista kaipaa palautetta (viikoittain tai) jopa päivittäin.
- Kerro nuorelle myös yrityksen muista tehtävistä. Voit innostaa nuorta tutustumaan tarjolla oleviin, vähemmän tunnettuihin työtehtäviin.
Valio
Valio on vuonna 1905 perustettu suomalainen ruokatalo. 3 400 suomalaista maitotilallista omistaa Valion osuuskuntien kautta. Valio-brändi on lupaus ensiluokkaisesta laadusta, loppuun hiotusta mausta ja vastuusta ympäristöä, ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Tarjoamme makunautintoja, vaihtelua ja iloa ruokapöytään ja ammattikeittiöihin. Samalla rakennamme hyvinvointia ja huolehdimme siitä, että meillä on lähellä tuotettua ruokaa myös tulevaisuudessa. Olemme missiomme mukaisesti paremman elämän palveluksessa.
- Liikevaihto: 2 278,5 milj. € (2024)
- Henkilöstömäärä: 4200 Valiolaista (Suomessa 3600)
Teksti ja kuvat: Valio & Elintarviketeollisuusliitto ry
