Yrittäjä Kirsi Naamanka: Työn tarjoajat ja tekijät saatava kohtaamaan

Työvoimakysymykset painavat vaakakupissa, kun yritykset miettivät sijoittumispaikkaa ja toimintansa mahdollista laajentamista.  Paikalliset osaamistarpeet on huomioitava myös maakuntauudistuksessa, tähdentää EK:n Yrittäjävaltuuskunnan jäsen Kirsi Naamanka (Kilta Henkilöstöpalvelu Oy).

Vedät Kilta-nimistä henkilöstöpalveluyritystä Lahdessa. Millaisia työntekijöitä asiakasyrityksenne tarvitsevat juuri nyt?

Olemme erikoistuneet teollisuuden työvoimatarpeisiin. Tehtävänämme on siis varmistaa, että Päijät-Hämeen alueella riittäisi levyseppiä, teollisuusmaalareita, automaatiosuunnittelijoita, asentajia, koneistajia, työnjohtajia ja muita ammattiosaajia. Meillä on jatkuvasti reilut 200 ihmistä töissä asiakasyrityksissämme. Mielellään palkkaisimme kuitenkin selvästi enemmänkin, mikäli ammattitaitoista työvoimaa löytyisi.

Edustatte pk-sektoria, jonka osuus EK:n jäsenkunnasta on 96 %. Mitä odotuksia teillä on uudistuvalle keskusjärjestölle?

Pk-yritykset ansaitsevat korostetun huomion EK:n toiminnassa. Edunvalvonnan ykköstavoitteena tulisi olla se, että Suomi säilyy pk-yrityksille vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä sijaintipaikkana tulevaisuudessakin.

Tämä vaatii monenlaisia uudistuksia sääntelystä verotukseen. Nostan kuitenkin erityisenä huolena esille työvoiman saatavuuden. Näen päivittäisessä työssäni, kuinka polttava kysymys se Suomen elinkeinoelämälle on.  Jos ammattitaitoa ja riittävää joustoa ei löydy, yritykset ovat pakotettuja ostamaan palvelua sieltä mistä sitä saa –  usein Suomen ulkopuolelta.

Mikä työvoiman saatavuudessa sitten kiikastaa?

Usein ajatellaan, että yritykset haluavat vain halpaa työvoimaa. Todellisuus ei ole kuitenkaan näin yksioikoinen. Paljon tärkeämpää on usein se, että työvoimaa on tarjolla joustavasti – työt pitää saada tehtyä silloin kun niitä on!

Joustavuuden ohella olennaista on ammattitaito ja oikea osaaminen. Juuri tästä kenkä puristaa: on entistä haastavampaa saada avoimet työpaikat ja niihin soveltuvat työntekijät kohtaamaan. Tällöin syntyy niin sanottu kohtaanto-ongelma: samanaikaisesti esiintyy sekä työttömyyttä että työvoimapulaa.

Miten kohtaanto-ongelma ilmenee teillä Päijät-Hämeessä?

Suomen talous nojaa yhä pitkälti teollisuuteen ja siitä saataviin vientituloihin. Siksi on huolestuttavaa, että teollisuuden on yhä vaikeampaa löytää tarvittavia ammattilaisia Lahden seudulta.

Eläköitymisen myötä ammattilaisia menetetään jatkuvasti ja nuoremmilla ei ole tarvittavaa osaamista, eikä välttämättä edes kiinnostusta alalle. Osaajia taas ei saada markkinoille, jos koulutustarjonta ei huomioi riittävästi yritysten alueellista työvoimatarvetta. Tilannetta pahentaa se, että työn perässä muuttaminen on Suomessa verrattain vähäistä.

Mitä pitäisi sitten tehdä, jotta työ ja tekijät saataisiin paremmin kohtamaan?

Koulutusorganisaatioilla on monessa mielessä ratkaisun avaimet. Niiden olisi uskallettava tehdä valintoja: tarvitaanko laajaa horisontaalista koulutustarjontaa vai kannattaisiko panostaa vahvemmin niihin aloihin, joilla työllistymisnäkymät ovat parhaat? Tai keskitytäänkö pitkiin tutkintoihin ja luokkahuoneopetukseen vai käytännönläheiseen ammattikoulutukseen tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa? Esimerkiksi Päijät-Hämeessä metalliteollisuuden koulutus on nyt kiistatta aliedustettuna ja se huolestuttaa.

Suomessa valmistellaan historiallista maakuntauudistusta. Miten se voi vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja työllistymiseen?

Työvoimapalvelut siirtyvät TE-toimistoilta 18 uudelle maakunnalle. Käytännön toteutuksesta on tihkunut vasta hyvin niukasti tietoa, mutta näen uudistuksessa paljon mahdollisuuksia, joita ei saa hukata.

Parhaimmillaan itsenäiset maakunnat pystyvät huomioimaan paikalliset työvoimatarpeet nykyistä paremmin. Positiivisia ovat myös suunnitelmat ottaa yksityiset yritykset tiiviimmin mukaan tuottamaan työvoimapalveluita – kunhan tämä saadaan toteutumaan myös käytännössä.

Miten maakuntauudistuksen onnistumista voidaan edesauttaa?

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö on monella tapaa maakuntauudistuksen ytimessä. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että yritysten ääni kuuluu jo valmistelutyössä. Työpaikathan ovat joka tapauksessa yrityksissä. Olisi sen vuoksi välttämätöntä kytkeä työpaikkojen tarjoajat tiiviisti mukaan uudistuksen valmisteluun.