EK:n lausunto tekoäly- ja tekijänoikeuspienryhmien loppuraporteista
Opetus- ja kulttuuriministeriö | 14.3.2025 | VN/7020/2024
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kiittää mahdollisuudesta lausua pienryhmien loppuraporttiin. EK pitää hyvänä, että ajankohtaiseen aiheeseen on aktiivisesti kansallisella tasolla tartuttu. Samalla olisi ensiarvoisen tärkeää suomalaisen elinkeinoelämän ja innovointipotentiaalin kannalta, etteivät Suomen tulkinnat tekoälykehityksen ja tekijänoikeuksien välisistä tulkintakysymyksistä eriytyisi muista EU:n jäsenvaltioista.
EU:n 9.4.2025 julkaisemassa AI Continent Action Plan- tiedonannossa todetaan, että EU panostaa tulevina vuosina tekoälykehitykseen muun muassa investoinneilla ja sääntelyä sujuvoittamalla. Tavoitteena on tehdä Euroopasta tekoälykehityksen kärkimaanosa ja turvata Euroopan teollisuutta ja yhteiskuntaa palvelevien tekoälymallien kehitys.
Tekoälyn täysmääräinen hyödyntäminen edellyttää tasapainoista tekijänoikeusjärjestelmää, jossa otetaan huomioon sekä oikeudenhaltijoiden edut että tarve kehittää tekoälyinnovaatioita. Tätä tasapainoa haetaan parhaillaan EU-tasolla muun muassa yleiskäyttöisten tekoälymallien koulutusta koskevilla EU:n tekoälytoimiston käytännesäännöillä.
Käytännesääntöjen valmistelusta on tietoa komission sivuilla: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/third-draft-general-purpose-ai-code-practice-published-written-independent-experts Tekijänoikeuksien kunnioittamista yleiskäyttöisen tekoälymallin (GPAI-malli) kehityksessä koskeva ohjeluonnos on osoitteessa: file:///C:/Users/huhtape/Downloads/Copyright__Third_Draft_GeneralPurpose_AI_Code_of_Practice_1Oh4EZQzoMGtjJWRKV21y5xBtyw_113605%20(2).pdf
Käytännesääntöjen laatimisen yhteydessä EU:n tekoälytoimisto on kuullut yli tuhatta eri sidosryhmien edustajaa. Suomea työssä ovat edustaneet työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. EK pitää tärkeänä, ettei Suomessa tehdä muista EU-maista poikkeavia omia ohjeistuksia ja tulkintoja. Jos sellaisille kuitenkin nähdään tarve, työhön tulisi osallistaa kattavasti myös tekoälykehitystä edustavia toimijoita. Työhön tulisi osallistaa myös tekoälykehityksestä ja EU:n tekoälysäädöksen toimeenpanosta vastaavia ministeriöitä kuten työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö.
EK kiinnittää huomiota siihen, ettei lausunnolla olevia raportteja laatineissa pienryhmissä ole ollut edustettuna kattavasti eri ministeriöitä tai toimialoja, kuten tekoälyä käytännössä kehittäviä yrityksiä. Tämä näkyy myös loppuraporttien tuloksessa. Mahdollisessa jatkotyössä tulee ottaa paremmin huomioon kaikkien osapuolten intressit.
Valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selonteon mukaan tekoälyyn liittyvät tekijänoikeudelliset kysymykset ja luovan työn tekijöiden suojaaminen tulee ratkaista EU:n tasolla ja kansainvälisillä sopimuksilla. Lisäksi kulttuuripoliittisen selonteon mukaan digitaalisuuteen ja tekoälyyn liittyvien tekijänoikeuskysymysten ratkaisemiseksi sekä tekijänoikeuslain muulle kehittämiselle on olemassa vahva kansainvälisiin sopimuksiin ja EU:n lainsäädäntöön pohjautuva viitekehys.
EU:n sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää myös tässä kysymyksessä jäsenvaltioilta yhteensopivaa lainsäädäntöä ja sen tulkintaa. Fragmentoitunut tekijänoikeussääntely tunnistettiin myös komission tilaamassa Draghin EU:n kilpailukykyä arvioivassa raportissa yhdeksi EU:n sisämarkkinoiden haasteeksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi pitää asia aktiivisesti esillä EU-vaikuttamisessaan.