Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (säännökset erikoistumiskoulutuksista) EK-2014-117

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää lausuntonaan seuraavaa:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mielestä lausunnolla olevia lakimuutoksia ei ole syytä viedä eteenpäin. Luonnoksissa hallituksen esityksiksi määritellään erikoistumiskoulutus niin, ettei se olisi avoimilla koulutusmarkkinoilla toimivaa, korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden palvelutarjontaa vastaavaa ja tämän tarjonnan kanssa kilpailevaa täydennyskoulutusta. Ei kuitenkaan millään tavalla täsmennetä, miten mahdollinen aukko koulutustarjonnassa todetaan. Avoin koulutusmarkkina myös jatkuvasti uudistaa tarjontaansa työelämän tarpeiden mukaisesti, eikä tämän toimialan innovaatiotoimintaa saa vaikeuttaa tai estää luomalla rinnalle suljetun sektorin palvelutarjonta.

Lakiluonnokset perustuvat erikoistumiskoulutusta pohtineen työryhmän kesällä 2013 julkaistuun raporttiin, minkä jälkeen tietoisuus julkisen talouden vaikeuksista on selvästi voimistunut. Opetus- ja kulttuuriministeriön oman arvion mukaan koulutusjärjestelmältä jää saamatta tällä hallituskaudella 2,6 miljardia euroa julkista rahoitusta leikkausten ja indeksijäädytysten ja -puolitusten takia. Tärkeintä olisikin nyt huolehtia siitä, ettei korkeakoulutukseen eikä tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaan suunnattuja voimavaroja enää vähennetä ja että korkeakoulutukseen jo olemassa oleville erilaisille tutkintomuodoille suunnattuja voimavaroja hyödynnetään mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisille nykyisin tarjottavat erikoistumiskoulutukset ovat perustuneet työelämän tarpeeseen ja niiden jatkuvuus täytyy turvata. Tarjontaa ei ole perusteltua laajentaa ehdotetulla tavalla. Ei ole syytä lisätä yhtenäiseen lainsäädäntöön pohjautuvaa osin julkiseen rahoitukseen perustuvaa tutkintotasoa nykyisten AMK, YAMK, kandi-, maisteri- ja tohtorikoulutuksien päälle.

Korkeakoulutettujen osallistumista täydennyskoulutustarkoituksessa tutkintotavoitteiseen koulutukseen ”ensikertalaisten” joukossa voidaan parhaiten säännellä rajoittamalla maksuttomia opintoja. Esimerkiksi maisteritutkinnon jo omaavalle ei enää automaattisesti kustannettaisi yhteiskunnan varoista toiseen maisterikoulutukseen kuuluvia opintoja. Rakennemuutostilanteissa tai muuten painavista syistä rahoitusta voisi saada.

Perustettaville erikoistumiskoulutuksille ehdotetaan rekisteriä, mikä merkitsisi näiden koulutusten ”betonointia” ja kuulostaa nopeasti muuttuvien osaamistarpeiden maailmassa jäykältä. Verkkopohjaiset, avoimet oppimisympäristöt kehittyvät nopeaa vauhtia ja esitetty lainsäädäntö on jäljessä tämän koulutustarjonnan joustavoitumisen kanssa.

EK ei kannata esitettyä maksukattoa vaan pitää tärkeänä autonomisten korkeakoulujen mahdollisuutta määritellä tarjoamastaan täydennyskoulutuksesta perittävät maksut itse niin, että kustannukset tulevat vähintään katetuiksi. Samaten korkeakoulujen tulee voida itse päättää, kenen kanssa ne solmivat kumppanuuksia asiakastarpeisiin vastatessaan.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja