Lausunto HE ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen lain muuttamisesta (EK-2014-212)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä, joka koskee näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK lausuu seuraavaa.

EK pitää tärkeänä näyttötutkintojärjestelmän uudistamista pidemmällä tähtäimellä, mutta vastustaa pikaisella valmistelulla tehtyjä muutoksia näyttötutkintojärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön. Esityksen vaikutusten arviointia ei voida toteuttaa tilanteessa, jossa kaikki ammatillista koulutusta koskevat uudistukset ovat yhtä aikaa valmistelussa.

Näyttötutkintojärjestelmä osa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämisen kokonaisuutta

EK pitää valitettavana, ettei ole olemassa selkeää ja tulevaisuuteen katsovaa tahtotilaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämisen suunnasta. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, rahoitusjärjestelmän ja järjestäjä-verkon on muodostettava saumattomasti yhteen toimiva kokonaisuus, joka palvelee joustavasti työelämän muuttuvia osaamis- ja työvoimatarpeita.

Näyttötutkintojärjestelmän uudistaminen on ajankohtaista, kun on olemassa linjaukset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkon kokonaisuudesta ja on saatu käyntiin ammatillisen tutkintojärjestelmän (TUTKE) linjausten mukainen tutkintorakenteen ja tutkintojen kokonaisuudistus. Tulevaisuuden tutkintorakenteen valmistelussa tulee varata riittävästi aikaa alakohtaiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön työelämän kanssa, jotta myös läheisten alojen rajapintoja voidaan tarkastella.

Ammatillisen tutkintorakenteen uudistaminen yhteistyössä työelämän kanssa käynnistettävä ripeästi

EK ei tue näyttötutkintosihteeristön perustamista tilanteessa, jossa ammatillisen tutkintorakenteen kokonaisuudistusta ei ole vielä käynnistetty. Ehdotus näyttötutkintosihteeristön perustamisesta lähtee siitä, että sihteeristön kustannukset katettaisiin nykyisten näyttötutkintomaksujen kertymää uudelleen suuntaamalla. Tämä edellyttäisi sekä tutkintotoimikuntien määrän merkittävää vähentämistä että tutkintotoimikuntien jäsenmäärän rajaamista enintään seitsemään jäseneen.

Tutkintotoimikuntien rakenteesta ja määrästä voidaan päättää vasta sitten, kun on valmisteltu yhteistyössä työelämän kanssa tulevaisuuden ammatillinen tutkintorakenne. Mikäli tutkintojen määrä vähenee uudistuksen seurauksena, vähenee myös tutkintotoimikuntien määrä. Myöskään tutkintotoimikuntien tehtävien uudelleen määrittely ja jäsenmäärän rajaaminen ehdotuksen mukaisesti ei ole tässä vaiheessa mahdollista, koska ei ole tiedossa millaisia muutoksia tutkintoihin on tulossa ja kuinka monesta eri tutkinnosta kukin tutkintotoimikunta jatkossa vastaa. EK kiirehtii ammatillisen tutkintorakenteen kokonaistarkastelun käynnistämistä, jotta sen seurauksena mahdollisesti aiheutuvat tutkintotoimikuntarakenteen muutokset voisivat astua voimaan uuden tutkintotoimikuntakauden käynnistyessä 1.8.2016.

Säädösvalmistelun pohjaksi tarvitaan luotettavaa vaikutusten arviointia

Esitykset näyttötutkintosihteeristön perustamisesta, tutkintotoimikuntien tehtävien muutoksesta sekä tutkintotoimikuntien jäsenmäärän rajaamisesta vaativat perusteellisempaa valmistelua kuin mihin työryhmällä on ollut mahdollisuus käytettävissä olleen ajan puitteissa. Tutkintotoimikuntien tehtävien, vastuun ja käytettävissä olevien resurssien tulee olla tasapainossa. Ehdotuksessa on tehty alustavia laskelmia sihteeristön kustannuksista, mutta olettamukset, joiden varassa laskelmat ovat, eivät ole riittäviä säädösmuutosten valmistelun pohjana. Erityisenä heikkoutena on vaikutusarviointien puuttuminen.

Esityksessä on näyttötutkinnon järjestäjien osalta otettu kantaa asioihin, joita ei ole vielä osana järjestäjäverkkouudistusta linjattu. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa koskevat linjaukset osana hallituksen rakennepolitiikkatoimia tulee laatia ensin.

Tavoitteena yksi laki

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön osalta on tarve kokonaisuusuudistukselle, jonka yhteydessä määritetään lakiin kirjattavat asiat ja asetuksissa säädettävät asiat. Sääntelyn tulee mahdollistaa nykyistä joustavampi tapa toimia ja tukea nykyistä paremmin erilaisiin asiakastarpeisiin vastaamista.

Osaamispisteet käyttöön näyttötutkinnoissa

Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisryhmän toimiaikaa on jatkettu helmikuun 2015 loppuun. Tarkoituksena on mm. laatia arvio osaamispisteiden käyttöönoton tarpeesta näyttötutkintojärjestelmässä. EK ehdottaa, että näyttötutkinnoissa otetaan käyttöön osaamispisteet samalla tavalla kuin on jo tehty ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavien perustutkintojen osalta.

Tiivistelmä EK:n kannanotoista

1. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon on muodostettava saumattomasti yhteen toimiva kokonaisuus, joka palvelee joustavasti työelämän muuttuvia osaamis- ja työvoimatarpeita.
2. Näyttötutkintojärjestelmän uudistaminen on ajankohtaista, kun on olemassa linjaukset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkon kokonaisuudesta ja on saatu käyntiin ammatillisen tutkintojärjestelmän (TUTKE) linjausten mukainen tutkintorakenteen ja tutkintojen kokonaisuudistus.
3. Ammatillisen tutkintorakenteen kehittämis- ja uudistamistarpeiden kokonaistarkastelu on käynnistettävä ripeästi, jotta sen seurauksena mahdollisesti aiheutuvat tutkintotoimikuntarakenteen muutokset voisivat astua voimaan uuden tutkintotoimikuntakauden käynnistyessä elokuussa 2016.
4. Säädösvalmistelun tueksi ei ole toteutettu luotettavaa vaikutusten arviointia liittyen näyttötutkintosihteeristön perustamiseen, tutkintotoimikuntien tehtävien muutokseen sekä tutkintotoimikuntien jäsenmäärän rajaamiseen.
5. Osaamispisteet tulee ottaa käyttöön myös näyttötutkinnoissa.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja