Lausunto ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista
Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista 28.8.2020 (VN/18706/2020-OKM-1)
Lausunto
Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksemme luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista.
Asetusluonnoksessa esitetään tarkistettavaksi ammatillisten tutkintojen kustannuskertoimia vuosien 2018–2019 toteutuneiden kustannusten perusteella. Lisäksi asetuksessa ehdotetaan tarkennettavaksi opiskelijavuosien laskentaa ja opiskelijapalautteen keräämistä koskevia säännöksiä sekä lisättäväksi asetukseen työelämäpalautetta koskevat säännökset.
EK kantaa huolta ammatillisen koulutuksen tuottamasta osaamisesta ja opiskelijoiden työelämävalmiuksista. EK pitää valitettavana ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin muuttamista kesken rahoitusmallin siirtymäajan. Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen haastava myös ammatilliselle koulutukselle, ja siksi rahoitusmallin siirtymäaikaa olisi voitu pidentää vuodella. Sen sijaan rahoitusmallin muuttaminen kesken siirtymäajan on kohtuutonta niille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat uudistaneet toimintaansa uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesti ja kehittäneet prosessejaan vastatakseen sekä erilaisten opiskelijoiden ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.
Yksityiskohtaiset kommentit
Opiskelijavuoteen kuuluvat päivät
EK suhtautuu kriittisesti oppilaitosten lomajaksojen poiston toteuttamiseen ehdotuksen mukaisesti. Tavoitteet koulutuksen järjestäjien välisestä yhdenvertaisuudesta ja lomien epätarkoituksenmukaisen sijoittelun ja pilkkomisen välttämisestä ovat kannatettavia, mutta toteutustapa ja toteutusaikataulu on valmisteltava yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Jäsenjärjestömme Sivistystyönantajat on omassa lausunnossaan yksilöinyt lomajaksojen poiston aiheuttamia haasteita koulutuksen järjestäjille.
Tutkintojen ja muun koulutuksen painokertoimet
EK pitää lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna, että paino- ja korotuskertoimia tarkistetaan säännöllisesti tuoreimpien kustannustietojen perusteella. Sopiva väliaika kustannustietojen tarkasteluun voisi olla esimerkiksi kaksi vuotta. Kustannustietojen toimittamisesta ei kuitenkaan pidä aiheutua ylimääräistä hallinnollista taakkaa koulutuksen järjestäjille.
Vaikka painokertoimet ja niiden tarkastaminen on lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaista, EK korostaa, että eri toimialoilla on merkittäviä huolia erityisosaajien saatavuuteen liittyen.
EK pitää tärkeänä, että jatkuva oppiminen huomioidaan kaikessa koulutukseen liittyvän sääntelyn uudistamisessa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusasetuksen osalta jatkuvan oppimisen kannalta merkityksellistä on erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoituksen painokertoimet. Jatkuvan oppimisen hengessä ammatillisen koulutuksen rahoituksen olisi syytä ohjata koulutuksen järjestäjiä järjestämään ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta. Rahoitusasetus valitettavasti näyttää ohjaavan tarjontaa pikemminkin nuorten perustutkintokoulutukseen kuin työelämän uudistumisen kannalta tärkeisiin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.
Erillinen painokerroin maksuttomalle koulutukselle ja ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perustutkintoja selkeästi pienempi painokerroin ovat omiaan ohjaamaan koulutustarjonnan suuntaamista jatkettavan oppivelvollisuuden piirissä oleville jatkuvaan oppimiseen panostamisen sijaan. Vaikuttavuusrahoituksen osuuden kasvattaminen tarkoitetusti olisi osaltaan kompensoinut tätä.
Työelämäpalaute
EK kannattaa työelämäpalautteen käyttöönottamista lämpimästi ja kiittää valmistelijoita hyvästä työstä. Työelämäpalautteen kerääminen sekä työpaikkakyselynä että työpaikkaohjaajakyselynä on oikea ratkaisu, joka antaa monipuolisen kuvan työelämän kokemasta koulutuksen järjestäjän toiminnan laadusta. Kyselyn väittämien määrä on sopivan tiivis, joka toivon mukaan rohkaisee työelämäedustajia vastaamaan kyselyyn.
EK esittää harkittavaksi, että työelämäpalautteen käyttöönottoa kiirehdittäisiin. Mikäli työelämäpalautteen keräämisen nopeampaan aloittamiseen ei ole mitään teknisiä esteitä, niin kerääminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian, jotta työelämäpalautetta voitaisiin soveltaa jaettaessa rahoitusta varainhoitovuodelle 2022. Voimaantulon nopeuttaminen vuodella olisi tärkeä muutos esitykseen.
EK on pitää kuitenkin tärkeänä korostaa vielä tässäkin yhteydessä sitä, että vaikuttavuusrahoituksen ja sitä kautta myös työelämäpalautteen osuus rahoitusmallissa on jäämässä liian pieneksi.
Yhteenveto
Hyvää
• Työelämäpalaute mukaan rahoitusmalliin
• Kustannuskertomien päivittäminen
Kehitettävää
• Oppilaitosten lomajaksojen poisto esitetysti
• Jatkuvaan oppimiseen tulisi olla vahvemmat kannusteet