Lausunto erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen siirtotyöryhmän raportista ja luonnoksista hallituksen esitykseksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta, asetukseksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta ja erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annettavasta asetuksesta (EK-2014-116)

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa otsikossa mainutusta aiheesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää lausuntonaan seuraavaa:

Työryhmän raportti sekä laki- ja asetusmuutosehdotukset liittyvät erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen ohjauksen siirtämiseen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön sekä näiden koulutusten tutkintomuotoisuudesta luopumiseen. Jatkossa nämä koulutukset olisivat yliopistotutkinnon sijaan ammatillista jatkokoulutusta. Valtakunnallisen ohjauksen parantamiseksi ehdotetaan perustettavaksi erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen valtakunnallisesta koordinaatiosta vastaava jaosto terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan yhteyteen.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen yhteyttä työelämään ja palvelujärjestelmään niin, että koulutuksen sisällölliset painopisteet vastaavat nykyistä joustavammin palvelujärjestelmän muutoksiin. Tämä on erittäin tervetullutta. Uudistuksella pyritään myös turvaamaan eri erikoisalojen lääkärien määrällinen tasapaino kehittämällä koulutukseen valintamenettely aidoksi opiskelijavalinnaksi, seuraamalla eri erikoisalojen lääkäri- ja hammaslääkärimäärien kehitystä, ennakoimalla koulutustarvetta sekä ohjaamalla koulutukseen valittuja nykyistä tarkemmin. Nykyisellään erikoistumiskoulutuksessa on sekä erikoisalakohtaista sekä alueellista epäsuhtaa terveydenhuollon tarpeisiin nähden, joten tämäkin muutos on perusteltu. STM:n asema koulutuksen koordinaatiossa tulee olemaan aiempaa merkittävämpi, mikä on hyväksyttävää ottaen huomioon ministeriön vastuu terveyspalvelujärjestelmän kokonaisuudesta ja sen toimivuudesta.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen kansallista koordinaatiota varten esitetään perustettavaksi koulutusta koordinoiva jaosto terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alaisuuteen. Jaoston jäsenten tulee edustaa julkista ja yksityistä palvelujärjestelmää, terveydenhuolto- ja opetusviranomaisia, lääketieteen ja hammaslääketieteen ylimpiä korkeakoulututkintoja antavia yliopistoja, erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevia, alan ammattijärjestöjä, Valviraa sekä muita keskeisiä sidosryhmiä.

Jaoston tehtävänä tulisi olemaan valmistella erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen valtakunnallinen koulutusstrategia, joka sisältää arvion tarvittavista erikoisalakohtaisista koulutusmääristä ja koulutuksen sisällöstä suhteessa palvelujärjestelmän tarpeisiin, arvioida alueellisia erikoislääkäritarpeita, koota tietoa koulutuksen kehittymisestä sekä kotimaassa että kansainvälisesti, tehdä aloitteita ja lausuntoja koulutukseen liittyvistä kysymyksistä sekä tehdä STM:lle esityksiä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Palvelujärjestelmän rakenteelliset muutokset huomioiden erinomaista aiempiin esityksiin verrattuna on, että nyt myös yksityisen palvelujärjestelmän edustus on erikseen nimetty kutsuttavaksi mukaan koordinaatiojaostoon.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta antavien yliopistojen yhteydessä toimii esityksen mukaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen alueellinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on alueellinen yhteistyö. Neuvottelukuntaan esitetään nimettäväksi yliopiston, erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien sekä perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon toimintayksiköiden nimeämiä jäseniä. Mainitut organisaatiorakenteet tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen myötä uudistumaan muutamissa vuosissa. Palvelujärjestelmän tulevat muutokset huomioiden olennaista on, että neuvottelukuntaan nimetään palveluiden järjestäjän sekä yksityisten että julkisten palveluntuottajien edustus.

Erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutuksen suorittamiseksi koulutettavan tulee suorittaa tarvittava käytännön koulutus kouluttajan ohjaamana yliopiston hyväksymässä erikoisalan koulutukseen tarkoitetussa virassa, toimessa tai tehtävässä sekä osallistua tänä aikana yliopiston hyväksymällä tavalla säännölliseen toimipaikkakoulutukseen. Koulutusajasta tulee eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta suorittaa vähintään puolet yliopistollisen sairaalan ulkopuolella ja tästä ajasta vähintään yhdeksän kuukautta terveyskeskuksessa. Koska yksityisesti tuotetun terveydenhuollon merkitys osana palvelujärjestelmää niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin osalta tulee kasvamaan merkittävästi, on keskeistä, että erikoistumiskoulutuspaikoiksi hyväksytään myös vaatimukset täyttävät yksityisen sektorin työpaikat.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen osalta esityksessä todetaan, että koulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee palvella yliopiston hyväksymässä terveyskeskuksessa vähintään yhdeksän kuukauden ajan palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Palvelujärjestelmän rakenteen muutosten ja jo nyt käytössä olevien erilaisten järjestämistapojen vuoksi tätä jaksoa ei pidä sitoa julkiseen palvelussuhteeseen, vaan palvelupaikassa tehtävän työn ja siellä annettavan koulutuksen laatuun.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja