Lausunto HE-luonnoksesta työttömyysturva- ja vuorotteluvapaajärjestelmien toimeenpanon järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Työ- ja elinkeinoministeriö | 13.1.2020 | TEM019:00/2019 | VN/6449/2019

Työttömyysturvatehtävien siirrosta työttömyysetuuksien maksajille

Luonnoksen mukaan eräitä työttömyysturvan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä (mm. työttömänä ja työssä olon sekä yrittäjyyden ja opiskelun päätoimisuuden ratkaiseminen) siirrettäisiin TE-hallinnolta työttömyysetuuksien maksajille ja näitä tehtäviä (työvoimapoliittiset lausunnot) keskitettäisiin TE-hallinnossa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo, että kyseisten tehtävien siirto työttömyysetuuksien maksajille on perusteeton ja epätarkoituksenmukainen. Asian valmistelu luonnoksen mukaiselta pohjalta tulee lopettaa. EK perustelee näkemyksiään seuraavilla:

1. Esityksen toteuttamisen haitat olisivat hyötyjä suuremmat

EK pitää lakiluonnoksessa olevaa tavoitetta työ- ja elinkeinotoimistojen toimintaedellytysten parantamisesta sinänsä perusteltuina. Eräiden työttömyysturvaan liittyvien tehtävien siirtäminen työnvälityspalvelujen ”etulinjasta” voisi oikein toteutettuna antaa työnvälitykselle nykyistä paremmat mahdollisuudet yhteensovittaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa.

Valittu toteutustapa on kuitenkin huono, koska sen seurauksena syntyvät haitat ovat hyötyjä suuremmat. Keskeisimmät haitat tehtävien hajauttamisesta liittyvät vakuutettujen yhdenvertaiseen kohteluun, kustannusten kasvuun sekä merkittäviin riskeihin työttömyysturvan etuusmenojen kasvuun ja osin myös työllisyyden heikkenemiseen (katso tarkemmin tämän lausunnon kappale 3).

2. Esityksen keskeinen sisältö päätettiin jo ennen vaihtoehtojen pohdintaa ja niiden vaikutusten arviointia

Asianmukaiseen lainvalmisteluun kuuluu erilaisten vaihtoehtojen rakentaminen ja vaihtoehtojen punnitseminen vaikutusarvioiden pohjalta.  Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus sitoutuu tietopohjaiseen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa.

EK:n käsityksen mukaan tämän  lakiluonnoksen valmistelussa näin ei ole menetelty.

Kuten luonnoksessakin todetaan, muutosideat perustuvat työttömyysturvan työnjakotyöryhmän raporttiin. Kyseinen työryhmä ei raporttinsa perusteella pohtinut lainkaan muita vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Työryhmän kokoonpanokin muodostettiin siten, että jo ennakolta oli nähtävissä, mitä työryhmä tulee esittämään. Työryhmässä ei ollut esimerkiksi työelämän osapuolten edustusta.

Työnjakotyöryhmän jälkeen TEM ei ole tosiasiassa selvittänyt käytännössä lainkaan vaihtoehtoisia keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, saati selvittänyt huolella niiden vaikutuksia.

Tämä käy hyvin ilmi esityksen kohdassa 3.3. Esimerkiksi työnvälityksestä siirrettävien tehtävien keskittämistä TE-hallinnon sisällä on arvoitu vain ”ei…riittäviksi”, ”ei katsota tehostuvan” ja ”ei edistäisi” ilman minkäänlaista analyysiä ja perusteluja.

3. Vaikutusarviot ovat puutteelliset ja osittain virheelliset

Luonnoksen mukaan uusien tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset korvattaisiin valtion varoista työttömyysetuuksien maksajille.

Luonnos ei kuitenkaan sisällä kuvausta, saati säädösehdotusta, mitä maksajille korvattaisiin, millä perusteella, minkä verran ja onko kyse pysyvästä vai siirtymäajan korvauksesta. Koska luonnoksessa ei ole näiden korvausten ”hintalappua”, uudistuksen kustannustehokkuuttakaan ei ole arvioitu.

Luonnoksen mukaan etuusmeno ei muuttuisi. Tätä perustellaan julkisella toimeenpanotehtävällä, viranomaisvalvonnalla ja muutoksenhakkuoikeudella.

Perustelu on huono. Nähtävissä on, että soveltamiskäytäntö muuttuisi etuusmenoa kasvattavasti. Tämä johtuu siitä, että siirrettäviin tehtäviin liittyy arviointi kysymyksissä, jotka ovat juridisesti ja poliittisesti riidanalaisia. Koska työttömyyskassat ovat yhtä lukuun ottamatta asiallisesti ottaen ay-liikkeen merkittävässä vaikutuspiirissä, tulkinnat työttömänä olosta, työssä olosta sekä opintojen ja yrittäjätoiminnan päätoimisuudesta muuttuisivat nykyistä liberaaleimmiksi. Tulisi pukki kaalimaan vartijana -ilmiö. Viranomaisvalvonnalla tähän ei pystyttäisi vaikuttamaan, koska Finanssivalvonta ei käytännössä valvo lainkaan etuuksien myöntöpäätöksiä. Muutoksenhakuoikeudellakaan ei ole tässä merkitystä, koska myönteisestä päätöksestä ei edes ole valitusoikeutta.

Edellä olevan perusteella myös väite asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun säilymisestä on virheellinen. Sitä lisää myös se, että kyseessä on tulkinta, joka edellyttää työttömyyskassoilta osaamista ja tietoja, jota niillä ei nyt ole. EK pitää ilmeisenä, että seurauksena olisi se, että samanlaisissa tapauksissa vakuutetut saisivat erilaisen kohtelun riippuen siitä, ovatko he liittyneet työttömyyskassaan vai ei ja myös sen mukaan, minkä työttömyyskassan jäseneksi ovat liittyneet.

4. Tavoitteet saavutettavissa keskittämällä kyseiset tehtävät TE-hallinnon sisällä

EK:n mielestä luonnoksen mukaista mallia tarkoituksenmukaisempaa olisi toteuttaa uudistus siten, että ko. tehtävät keskitetään TE-hallinnossa yhteen TE-toimistoon (esim. Uudenmaan TE-toimistoon) perustettavan erillisyksikön hoidettavaksi.

Keskittämismallin toteuttamista puoltaisivat ainakin seuraavat edut:

• alkuperäinen tavoite toteutuu eli TE-toimistoissa voidaan keskittyä työvoimapalveluihin
• kansalaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, mikä organisaatio toimeenpanee työttömyysturvaa
• ratkaisujen oikeellisuus on helpointa varmistaa
• toimeenpano on helpointa ohjata ja valvoa
• keskittäminen ei vaadi lisärahoitusta ja on kustannustehokkaampaa kuin tehtävien hajauttaminen lähes 30 toimeenpanijalle
• tarvittavien tietojärjestelmien rakentaminen on yksinkertaista
• ei muodostu riskiä etuusmenon kasvulle ja työllisyyden heikkenemiselle.

EK katsoo, että lainsäädännön valmistelua tulisi jatkaa keskittämismallin pohjalta.