Lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (EK-2014-69)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lausuntoa luonnoksista hallituksen esityksiksi laieksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää välttämättömänä työurien pidentämiseksi nopeuttaa korkeakoulutukseen pääsyä toiselta asteelta. Opinnoista pitää myös suoriutua nykyistä rivakammin ja valmistua varhemmin. EK pitää luonnoksia sinänsä kannatettavana mutta riittämättömänä askeleena näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Esimerkiksi moninkertaista koulutusta yhteiskunnan varoin olisi syytä rajoittaa. EK on jo pitkään esittänyt, että yhteiskunnan varoista kustannettaisiin vain yhdet maisteritason koulutukseen johtavat opinnot. Muuten on vaikea purkaa ns. hakijasumaa tilanteessa, joissa korkeakoulututkinnon tai opiskeluoikeuden jo omaavat vievät vuodesta toiseen 35 % aloituspaikoista.

EK kannattaa oikean suuntaisena mutta vaatimattomana askeleena ns. hakijasuman purkamista yliopisto- ja ammattikorkeakoululain muuttamisella siten, että osa yhteishaussa tarjolla olevista opiskelupaikoista varataan vailla aikaisempaa Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai korkeakoulututkintoon johtavaa aloituspaikkaa oleville henkilöille. EK:n mielestä on käynnistettävä pohdinta tehokkaammista keinoista mm. siltä osin, kuinka moneen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja yhteiskunnan on syytä rahoittaa.

Samanaikaisesti korkeakoulujen on määrätietoisesti kehitettävä esimerkiksi aikaisemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista ja ns. sisäisiä siirtymisiä, jotta opinnot jo aloittanut välttyy turhalta hakuprosessilta ”ensikertalaisten” kanssa. Opiskelijat on myös valittava nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin ja on edistettävä heidän mahdollisuuttaan suunnata ja profiloida opintoja opiskelun aikana. Opiskelijoiden prosessien joustavoittaminen on tarpeen, koska työelämän tarpeet muuttuvat. Joustavoittamisen täytyy tapahtua tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, jotta opiskelija saa edellytykset tutkinnon jälkeiseen ensi vaiheen työllistymiseen vaadittavien verkostojen ja oikeanlaisen osaamisprofiilin kehittymiseen. Myös yrittäjyyteen johtavia opintopolkuja ja osaamistarpeita on opintojen aikana selkiytettävä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Luonnos hallituksen esitykseksi ehdottaa myös tiukennusta, jonka mukaan henkilö voi vastaanottaa vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan lukukaudessa. Muutos on kannatettava, mutta
pitkällä aikajänteellä riittämätön.

EK on esittänyt korkeakoulujen vieraskielisen tutkintokoulutuksen muuttamista maksulliseksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille koulutusviennin selvitysryhmän ehdotusten mukaisesti. Hallituksen esitys tyytyy esittämään korkeakoulukelpoisuuden tuottavan koulutuksen ulkomailla suorittaneille henkilöille hakijamaksua. Hakijamaksu pitää toteuttaa, ja on hyvä ettei sitä kytketä kansalaisuuteen vaan se koskee kaikkia ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneita henkilöitä. Hakeutumisvaiheen kustannukset ovat kuitenkin vain murto-osa itse opiskeluajan kustannuksista. Hakijamaksun lisäksi ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakeja pitää muuttaa koulutusviennin selvitysryhmän ehdottamalla tavalla niin, että EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisten maiden opiskelijoiden koulutuksen kaikki kustannukset vähintään katetaan. Jatkossa pitää määrätietoisesti pyrkiä kohti taloudellisesti kannattavaa tutkintokoulutuksen vientiä.

Luonnos hallituksen esitykseksi pyrkii parantamaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin yhteis- ja kaksoistutkintoihin tapauksissa, joissa ulkomainen korkeakoulu perii oman lainsäädäntönsä puitteissa opiskelijoilta maksuja. Opetuksen maksuttomuus ei enää estäisi järjestämästä sellaista yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavaa opetusta, mihin liittyvästä omasta osuudestaan ulkomaalainen korkeakoulu perii maksun. On täysin nurinkurista, että ulkomaalainen korkeakoulu voisi tämän säännöksen myötä periä maksuja suomalaisilta opiskelijoilta, mutta suomalainen korkeakoulu ei voisi periä maksuja ulkomaalaisen korkeakoulun opiskelijoilta. Säännös tulee muuttaa niin, että vastavuoroisuus toteutuu.

EK kannattaa tiukennuksia perusteluihin, joilla korkeakouluopiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi. Korkeakoulutukseen on hakijasuma, ja opiskeluprosessia ei tule kenenkään ilman perusteltua syytä pitkittää.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja