Ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetun lain muuttaminen
Työ- ja elinkeinoministeriö | 28.2.2020 | VN/6548/2019
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoanne hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetun lain muuttamisesta. Lakiin ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta on tarkoitus lisätä uudet säännökset EU:n ulkomaisia suoria sijoituksia koskevan seuranta-asetuksen (EU 2019/452) täydentämiseksi. Lisäksi ehdotuksilla on tarkoitus selkiyttää kansallista lakia sen käytännön soveltamisessa esille nousseiden kysymysten osalta. Tavoitteena on, että lait tulisivat voimaan 11.10.2020.
Elinkeinoelämän keskusliitto (”EK”) kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa luonnoksesta seuraavaa:
On tärkeää, että Suomi säilyy myös yritysostojen kannalta houkuttelevana sijoituskohteena. On hyvä, että myös yritysostoja rajoittavan lainsäädännön lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ulkomaalaisiin sijoituksin. Yrityskauppa on herkkä prosessi ja edellyttää asiaan liittyvältä lainsäädännöltä selkeyttä ja riittävää tarkkarajaisuutta sekä asiaan liittyviltä prosesseilta selkeyttä, nopeutta ja ennustettavuutta. Projektien herkkyyden ja niihin liittyvien taloudellisten intressien vuoksi on myös ensiarvoisen tärkeää, että kauppaan ja osapuolten liiketoimintaan liittyvien tietojen käsittely toteutetaan tietoturvallisella tavalla.
EK näkee jossain määrin ongelmallisena, että ehdotetun 2 §:n määritelmät ovat edelleen kohtalaisen avoimia ja epätarkkarajaisia. Näistä ehkä haastavin on se, mitä kaikkea toimintaa ja mitä kaikkia yhtiöitä on pidettävä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittisinä. Lain tulkinta nykymuodossaankin on kuitenkin ollut suhteellisen pidättyväistä, mikä on hyvä. On toivottavaa, että suppea tulkinta jatkuu vastaisuudessakin, mikäli määritelmää ei katsota mahdolliseksi tarkentaa.
Luonnoksen mukaan lain 4 § ehdotetaan muutettavaksi niin, että siihen sisällytetään nykyisen puolustussektorin yritysostojen lisäksi myös turvallisuusalan yritysostot. Mikäli näiden sektorien yhtiö on yritysoston kohteena, 1 momentin mukaan ostolle on haettava etukäteen työ- ja elinkeinoministeriön vahvistus. Pykälän 1 momenttiin ehdotetun lisäyksen mukaan velvollisuus hakea etukäteinen hyväksyntä koskee tällaista yhtiötä edellyttäen, että se ”tuottaa tai toimittaa yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisille viranomaisille tärkeitä tuotteita tai palveluja”. Säännöksen perusteluissa todetaan: ”Tuotteita tai palveluja, joiden tuottamista tai toimittamista keskeisille turvallisuusviranomaisille voidaan pitää tärkeinä ovat esimerkiksi ohjelmistosovellukset, kyberturvallisuussovellukset, pilvipalvelut ja muut tuotteet sekä palvelut, jotka liittyvät näiden ylläpitoon.”
Edellä kerrotusta saa käsityksen, ettei kyseisten tuotteiden ja palveluiden tarvitsisi olla kyseisille yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisille viranomaisille tärkeitä niiden ydintehtävien ja niihin liittyvien suojaamisvaatimusten vuoksi, vaan yleensäkin niiden toiminnalle tärkeitä. EK näkee tämän ongelmallisena. Turvallisuusviranomaiset käyttävät EK:n ymmärryksen mukaan toiminnassaan myös sellaisia ohjelmistosovelluksia, esimerkiksi yleisessä käytössä olevia toimistosovelluksia, joita ei ole mitenkään räätälöity näiden viranomaisten käyttöön, vaan niillä on paljon muitakin käyttäjiä. Sama pätee oletettavasti moniin muihinkin tuotteisiin ja palveluihin. EK ehdottaa, että kyseistä säännöstä tarkennettaisiin kirjoittamalla suoraan säännökseen tarkemmin se, millaisia palveluita säännöksessä tarkoitetaan ja että niiden tulee olla turvallisuusviranomaisten ydintoiminnan ja siihen liittyvien suojaamisvaatimusten kannalta tärkeitä.
Hyvää luonnoksessa suhteessa nykytilaan on se, että lakiin ehdotetaan lisättäväksi ehtojen asettamista koskeva uusi säännös, joka tarjoaisi työ- ja elinkeinoministeriölle mahdollisuuden tehdä myös ehdollinen vahvistuspäätös jyrkän kieltopäätöksen asemesta. Tällä hetkellä on mahdollista vain vahvistaa tai kieltää aiottu kauppa. EK kannattaa uuden säännöksen mukanaan tuomaa joustavuutta käytännön tilanteisiin. Kuten luonnoksessakin todetaan, monissa yrityskaupoissa luonnoksessa esitetyt julkiset intressit eivät välttämättä liity kohteena olevaan yritykseen kokonaisuudessaan, vaan esimerkiksi tiettyyn yrityksen tuotteeseen. Tällöin voisi helposti johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, jos ehdollista vahvistuspäätöstä ei voitaisi tehdä, ja yhtiön koko osakekantaa koskeva kauppa olisi tällaisessa tilanteessa kokonaisuudessaan hylättävä.