Ulosottosääntelyn kehittäminen
Oikeusministeriö | 16.6.2025 | VN/26600/2023
OM on pyytänyt EK:lta lausuntoa otsikkoasiassa. EK esittää lausuntonaan seuraavan.
EK kannattaa työryhmän mietinnön tavoitteita eli ulosottokaaren uudistamista tulojen ulosmittauksen osalta siten, että laskentasäännöt olisivat nykyistä yksinkertaisemmat. Lisäksi tarkoitus on yhdenmukaistaa velallisten kohtelua eri tilanteissa.
Työryhmä esittää muutettavaksi velallisen tuloista ulosmitattavaa määrää koskevat ulosottokaaren 4 luvun säännökset sekä muita pienempiä muutoksia ulosottokaareen. Lisäksi työryhmä esittää muutoksia sosiaaliturvaetuuksien sekä henki- ja eläkevakuutusten ulosmittaukseen.
Velallisen suojaosuuden määrä ehdotetaan velallisen itsensä osalta säilytettäväksi indeksitarkistettuna tasolla, jolle se nostettiin vuoden 2023 alusta ensin määräaikaisesti ja sen jälkeen toistaiseksi. Suojaosuuden määrä tarkistettaisiin edelleen vuosittain kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) mukaisesti. Velallisen elatuksen varassa olevia henkilöitä ei jatkossa otettaisi huomioon suojaosuudessa, vaan erillisenä vähennyksenä palkasta ulosmitattavaa määrää laskettaessa.
Muun kuin määräajoin maksettavan palkan ulosmittaukseen ehdotetaan tehtäväksi muutoksia, jotta sitä koskeva sääntely vastaisi rakenteeltaan paremmin ehdotettua määräajoin maksettavan palkan ulosmittausta. Uusi ehdotettu pidätys laskettaisiin siten, että kustakin muusta kuin määräajoin maksettavasta palkkaerästä ulosmittaisiin 27 prosenttia. Ulosmitattava prosenttiosuus vastaisi määräajoin maksettavista palkoista keskimääräisesti ulosmitattavaa osuutta. Jos edellä kuvatulla tavalla laskettava ulosmittauksen määrä muodostuisi vuositasolla selvästi suuremmaksi tai pienemmäksi kuin vastaavan suuruisen määräajoin maksettavan palkan ulosmittaus, ulosmittaus tulisi toimittaa käyttäen samaa ulosmittausprosenttia kuin ulosmitattaessa samansuuruista määräajoin maksettavaa tuloa.
Lisäksi vapaakuukausien perusteita ja määrää koskevat ulosottokaaren 4 luvun 52 ja 53 §:t ehdotetaan kumottaviksi, eli velallisilla ei olisi jatkossa palkan ulosmittauksesta vapaakuukausia. Palkasta ulosmitattaisiin jokaisena kuukautena ehdotettujen laskentasääntöjen mukaisesti. Laskentasäännöt mitoitettaisiin sellaisiksi, että niissä on riittävässä määrin otettu huomioon vapaakuukausien poistaminen.
Mietinnön arvion mukaan ehdotettujen muutosten kokonaisvaikutus vuosittaiseen perintätulokseen jäisi hyvin pieneksi (n. 3 meur kasvu). Osa muutoksista pienentää perintätulosta, osa kasvattaa sitä.
EK pitää esitettyjä muutoksia varsin maltillisina ja hyvin tasapainoisina. Yleisesti ottaen hyvä ja tavoiteltava ulosottojärjestelmä on oikeudenmukainen ja tehokas. Se suojaa velallisen perusturvaa, kuten elämiseen tarvittavia varoja, pitäen yllä yleistä maksumoraalia, mutta varmistaa samalla velkojien riittävän saatavien kertymisen velalliselta. Lisäksi se kannustaisi ihmisiä osallistumaan mahdollisimman laajasti työelämään eikä saisi estää yrittäjän uutta alkua maksukyvyttömyysmenettelyjen jälkeen. Järjestelmän tehokkuus tarkoittaa osaltaan myös mahdollisimman alhaista hallinnollista taakkaa esim. yrityksille. EK:n näkemyksen mukaan työryhmän mietintö vastaa näihin tarpeisiin ja on siten perusteltu.
EK esittää kuitenkin, että vapaaehtoiset eläkevakuutukset jätettäisiin henki- ja eläkevakuutusten ulosmittaukseen ehdotettujen muutosten ulkopuolelle.