Faktahylly

Huoltosuhde on heikentynyt nopeasti jo vuodesta 2010 lähtien.

75 vuotta täyttäneitä on 20 vuoden kuluttua 300 000 enemmän.

1970-luvun alussa oli yhtä yli 65-vuotiasta kohden 6 työikäistä, 2030-luvulla vain 2 työikäistä.

Työikäisen väestö ennustetaan supistuvan lähivuosikymmeninä lähes joka vuonna.

15-64 -vuotiaiden määrä on supistunut vuodesta 2009 lähtien – 15-74 -vuotiaiden määrä kääntyi laskuun vuonna 2019.

Julkinen velka suhteessa BKT:seen vuonna 2021 oli 72,4 %.

Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:seen vuonna 2021 oli 2,7 %

Ilman sopeutusta alijäämä olisi reilun 10 vuoden päästä jo 20 miljardia euroa.

Valtionvelan korkokulujen arvioidaan nousevan 2,6 mrd. euroon vuonna 2023 (helmikuun alun arvio).

Käytettävissä olevien tulojen eroja kuvaava gini-kerroin sai vuonna 2021 arvon 29,1, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi.  Suomen tuloerot ovat pienet verrattaessa useimpiin muihin Euroopan maihin.

Tulonjakoa tasoitetaan Suomessa verotuksen ja tulonsiirtojen avulla huomattavan paljon.

Suomen työllisyysaste on muita Pohjoismaita alhaisempi.

Kokoaikaisen palkansaajan keskimääräinen kuukausiansio vuonna 2021 oli 3 314 euroa.

Työnantajien työeläkevakuutusmaksuja (TyEL-maksu) alennettiin vuoden 2020 toukokuun alussa 2,6 prosenttiyksikköä loppuvuodeksi, minkä vuoksi palkkakustannusten osuus kokonaistyövoimakustannuksista kasvoi ja sosiaaliturvan osuus pieneni. Suoran palkan osuus työnantajan kokonaistyövoimakustannuksista oli vuonna 2020 noin 64 %.

14 % veronmaksajista maksaa 49 % tuloveroista ja niihin rinnastettavista maksuista.

Palkansaajan rajaveroaste nousee 50 prosenttiin 4 300 euron kuukausituloilla.

Alemmissa palkkaluokissa verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus kiristyy.

Suomen kokonaisveroaste vuonna 2020 oli 41,9 %.

Matalilla tulotasoilla rajaveroasteet ovat hyvin korkeita etuuksien ja työtulojen kasvun yhteisvaikutuksen vuoksi.

Bruttopalkan noustessa noin 3270 euroa käteen jää noin 1670 euroa enemmän (51 %).

Jos Helsingissä kaksilapsinen yksinhuoltaja siirtyy kokoaikatyöhön: Bruttopalkka €/kk 1500 -> 2500 Nettopalkka €/kk 1956 -> 1988

Suomen BKT-kehitys henkeä kohden laskettuna on jäänyt selvästi jälkeen Saksasta ja Ruotsista.

Suomen BKT:n kasvun ennustetaan supistuvan aavistuksen verran vuonna 2023.

Osaamisesta ja uuden kehittämisestä on huolehdittava taloustilanteesta riippumatta. Yritysten omien investointien lisäksi myös julkisia panostuksia koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on lisättävä määrätietoisesti. TKI-investointien suhteen bruttokansantuotteeseen on noustava 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Ruotsi kerää Suomeen verrattuna lähes kaksinkertaisen määrän suoria ulkomaisia sijoituksia.