Hinnat

Hinnat

Tavaroiden ja palveluiden hinnoilla sekä niiden muutoksilla on tärkeä rooli taloudessa, sillä ne välittävät informaatiota kysynnästä ja ohjaavat valintoja, jotka vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti siihen, miten tuotanto ja kulutus kohdentuvat.

Sopiva määrä hintojen nousua, inflaatiota, on talouden toiminnan kannalta pelkästään hyväksi, sillä se kannustaa käyttämään rahaa ja samalla tukee talouskasvua. Liian nopea hintojen nousu oli pitkään maailmanlaajuinen ongelma, mutta finanssikriisin jälkeen pulmana on ollut pikemminkin liian hidas inflaatio ja hintojen laskun pelko.

Inflaatiota hidasti 2014-2019 pitkään heikkona pysytellyt talouskasvu, globalisaation aikaansaama tuontihintojen lasku sekä inflaatio-odotusten alentuminen, kun talouden pitäjät arvioivat, että inflaatio pysyy matalana myös tulevaisuudessa.

Koronakriisin myötä vuonna 2020 hintojen lasku vaimeni ensin entisestään, mutta kriisin hellittäessä ongelmat tuotantoketjuissa ja energiahintojen nousu kiihdyttivät inflaatiota. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hintojen nousu voimistui entisestään energian hinnan nousun ja kohonneen korkotason myötä. Vuonna 2023 inflaatio oli 6,3 %. Vuonna 2024 inflaation ennustetaan hidastuvan noin 2 %:iin.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kuluttajahintaindeksin ryhmät  ”alkoholijuomat ja tupakka” sekä ”asuminen, lämpö ja valo” on noussut. Myös ryhmä ”elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat” on kohonnut voimakkaasti. Liikenteeseen ja osioon ”kulttuuri ja vapaa-aika” liittyvien hintojen nousu on ollut maltillisempaa.

Energiaraaka-aineiden hinnat ovat vaihdelleet rajusti viime vuosina. Elintarvikeraaka-aineiden hinnat ovat vaihdelleet hieman vähemmän.

Tuontitavaroiden hintojen voimakas nousu ja samanaikainen vientitavaroiden melko hidas hintojen nousu heikensi vuosina 2000–2012 Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhdetta. Vuodesta 2017 vaihtosuhde on pysytellyt melko tasaisena kohonneista energiahinnoista huolimatta.