Investoinnit

Investoinnit

Investoinneilla tarkoitetaan taloustieteessä pääomahyödykkeiden hankintaa, joiden avulla voidaan tuottaa muita tuotteita tai palveluita. Investointien avulla voidaan kasvattaa tulevaisuuden tuotantokapasiteettia käyttämällä nykyisiä resursseja pääomahyödykkeiden hankintaan. Investointi edellyttää säästämistä etukäteen tai ulkopuolista pidempiaikaista rahoitusta. Investoinnit ovat tärkeitä, sillä ne uudistavat taloutta ja luovat pohjaa kasvulle.

Sotien jälkeisenä aikana maan infrastruktuuria pyrittiin nopeasti kohentamaan, ja investointeja tuettiin mm. verohelpotuksin ja edullisella rahoituksella. Vielä 1980-luvulla Suomen investointiaste oli kansainvälisesti korkea, ja talous oli muutenkin varsin investointivetoinen. Viime vuosina investoinnit ovat Suomessa kehittyneet muita kysynnän osatekijöitä heikommin ja ne ovat olleet runsas viidesosa BKT:sta.

Vuonna 2024 investoitiin 61 miljardin euron edestä. Kansantalouden investointiaste – investointien osuus bruttokansantuotteesta – oli 22 %. Kaikista kiinteistä investoinneista oli vuonna 2024 rakennuksia 51 % sekä koneita ja laitteita noin 26 %.

Yrityssektorin investoinnit olivat vuonna 2024 noin 35 miljardia euroa. Tehdasteollisuuden osuus on noin 16 prosenttia kaikista kiinteistä investoinneista. Energia-alan investoinnit ovat olleet merkittäviä usean vuoden ajan ja etenkin tuulivoiman rakentaminen lisäsi investointeja voimakkaasti etenkin vuonna 2022.

Asuntorakentaminen oli vuodesta 2017 lähtien ripeää, ja kysyntää oli etenkin suurimmissa kasvukeskuksissa. Asuinrakennusinvestoinnit saavuttivat huippunsa vuonna 2022, jonka jälkeen rakentaminen kääntyi voimakkaaseen laskuun korkojen nousun myötä. Vuonna 2024 rakentamisen määrä oli pudonnut 2000-luvun alun lukemiin ja BKT-osuus oli lähellä 90-luvun alun matalaa tasoa.

Satsauksia tutkimukseen ja kehittämiseen

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostamalla pysytään mukana teknisessä kehityksessä, pystytään nostamaan tuotteiden ja palvelujen jalostusastetta tai luodaan kokonaan uusia tuotteita. T&k-panostukset ovat nousseet yhä tärkeämmiksi kiinteiden investointien rinnalla.

Suomen t&k-menot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 noin 8,6 mrd euroa eli 3,2 % BKT:sta. Suomen tutkimus- ja kehitysmenot ovat olleet viime vuosina nousussa ja Suomi on ohittanut Saksan tason. Ruotsin t&k-panostukset ovat edelleen hieman Suomea suuremmat. Tavoitteena on jatkaa kasvua ja päästä jopa 4 %:n tasolle.

Yritysten t&k-menot olivat kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2024 noin 6 miljardia euroa. Tämä on hyvää kansainvälistä tasoa. Korkeakoulusektorin osuus on noin neljäsosan luokkaa tutkimus- ja kehittämismenojen kokonaissummasta ja muun julkisen sektorin osuus vain noin 8 %.