Kulutus

Kulutus

Kulutusmenot ovat kansantalouden suurin tekijä, sillä ne kattavat noin puolet kokonaiskysynnästä. Kulutus jaetaan yksityiseen ja julkiseen kulutukseen.  Näistä yksityiset kulutusmenot puolestaan ovat noin kaksinkertaiset suhteessa julkisiin kulutusmenoihin.

Yksityiset kulutusmenot ovat kotitalouksien kulutusmenoja ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen menoja. Ne jaotellaan kestäviin, puolikestäviin ja lyhytikäisiin tavaroihin ja palveluihin.

Julkisia kulutusmenoja puolestaan ovat mm. koulutus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri, liikenne-, hallinto- ja yleiset järjestyspalvelut. Lisäksi kansantaloudessa on jonkin verran muita kulutusmenoja, jotka ovat esimerkiksi kotitalouksien ulkomaisia kulutusmenoja.

Yksityisen kulutuksen kasvu pysähtynyt

Yksityinen kulutus muodostaa yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta, minkä vuoksi sen kehitys on keskeistä koko kansantalouden kannalta. Kulutuksen kasvu on ollut pitkään melko vakaata. Työssä olevien ansiotaso on kohonnut ja kotitalouksien palkkasummakin on kasvanut.

Finanssikriisin aikana vuonna 2009 yksityinen kulutus väheni noin 3 %, samalla kun BKT supistui yli 8,5 % edellisvuodesta. Vuosi 2010 oli toipumisen aikaa, mutta sitten kasvu alkoi jälleen hiipua. Yksityinen kulutus jatkoi kuitenkin kasvuaan vuosina 2015–2019, vaikkakin kasvuvauhti hidastui selvästi.

Koronaepidemia leikkasi yksityistä kulutusta rajusti vuonna 2020, jolloin se supistui 3,4 %. Kulutus elpyi voimakkaasti vuonna 2021, ja kasvu jatkui vielä vuonna 2022 (0,9 %). Yksityinen kulutus kääntyi kuitenkin laskuun vuonna 2023 (-0,3 %) ja lasku jatkui vuonna 2024 (-0,2 %).

Inflaatio ja epävarmuus muuttivat kulutuskäyttäytymistä

Kotitalouksien ostovoima alkoi elpyä vuonna 2024 inflaation hidastuessa, mutta kuluttajien luottamus talouteen pysyi matalana. Korkojen nousu ja taloudellinen epävarmuus saivat kotitaloudet varovaisiksi, mikä nosti säästämisastetta. Tulojen kasvua suunnattiin kuluttamisen sijaan puskurien kerryttämiseen ja velkojen lyhentämiseen, mikä näkyi erityisesti kestokulutustavaroiden kysynnän romahtamisena

Julkinen kulutus on jatkanut viime vuosina kasvuaan, vaikka yksityinen kulutus on supistunut ja talouskasvu on ollut heikkoa. Julkisen kulutuksen kasvu on rakenteellista ja johtuu mm. väestön ikääntymisestä, kasvavista sosiaali- ja terveysmenoista sekä julkisen sektorin kustannustason ja palkkojen noususta.

Asuminen on kotitalouksien suurin kuluerä

Asumismenot ovat pysyneet suurimpana kulueränä, ja vuonna 2024 asumismenojen osuus kotitalouksien kulutusvaroista oli noin 30 %. Vuokrat ovat merkittävä erä ja samoin viime vuosina nopeasti kohonneet asumiseen liittyvät energiakustannukset. Elintarvikkeiden ja alkoholin osuus oli yhteensä noin 17 % kulutuksesta. Liikenteen osuus oli 11 % kulutuksesta ja kulttuuriin sekä vapaa-aikaan menee lähes 8 % kulutusmenoista.

Koronaepidemian vaikutuksesta mm. kulttuurin ja ravintolapalvelujen osuus laski vuonna 2020. Ravintoloiden ja majoituksen osuus on kuitenkin elpynyt vuoteen 2024 mennessä 6,9 prosenttiin, mikä on selvästi korkeampi kuin koronavuonna 2020 (5,2 %). Kulttuurin ja vapaa-ajan osuus on pysynyt vaatimattomampana (7,8 %) verrattuna koronaa edeltävään aikaan.

Kotitaloudet ovat kohdistaneet kulutustaan viime vuosina ravintoloihin ja majoituspalveluihin. Vakuutus- ja rahoituspalvelujen osuus on kasvanut 6,0 prosenttiin. Verovähennysten tukemana kotitalouspalvelujen kysyntä on kasvanut, ja asenteet palvelujen ostamista kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

Palvelut on kulutustyyppien mukaan jaoteltuna suurin kotitalouksien kulutuksen erä. Palvelut ovat ainoa kasvava kategoria: niiden kysyntä kohosi vuosina 2022-2023, mutta pysähtyi vuonna 2024.

Kestävät kulutusmenot ovat Suomessa nousseet voimakkaasti pitkän aikaa, mutta trendi on kääntynyt laskuun viime vuosina. Kestokulutushyödykkeitä ovat mm. autot, jääkaapit, pesukoneet ja televisiot. Kestokulutustavaroiden kulutuksen kehitys on myötäillyt suhdanteita palveluita enemmän. Korkojen nousu ja kuluttajien kokeman taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen näkyy etenkin juuri kestokulutustavaroiden hankinnoissa. Kestävien kulutustavaroiden kulutus oli vuonna 2024 noin 14 % matalammalla kuin vuonna 2021.

Myös puolikestävien tavaroiden kysyntä laski merkittävästi vuonna 2023, mutta pysyi lähes ennallaan vuonna 2024. Puolikestäviä tavaroita ovat mm. vaatteet. Koronaepidemia vähensi erityisesti puolikestävien tavaroiden kysyntää vuonna 2020.

Lyhytikäisten tavaroiden kulutus on pysynyt vakaana. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ruoka, sähkö ja lääkkeet.