Kulutus

Kulutus

Kulutusmenot ovat kansantalouden suurin tekijä, sillä ne kattavat noin puolet kokonaiskysynnästä. Kulutus jaetaan yksityiseen ja julkiseen kulutukseen.  Näistä yksityiset kulutusmenot puolestaan ovat noin kaksinkertaiset suhteessa julkisiin kulutusmenoihin.

Yksityiset kulutusmenot ovat kotitalouksien kulutusmenoja ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen menoja. Ne jaotellaan kestäviin, puolikestäviin ja lyhytikäisiin tavaroihin ja palveluihin.

Julkisia kulutusmenoja puolestaan ovat mm. koulutus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri, liikenne-, hallinto- ja yleiset järjestyspalvelut. Lisäksi kansantaloudessa on jonkin verran muita kulutusmenoja, jotka ovat esimerkiksi kotitalouksien ulkomaisia kulutusmenoja.

Yksityinen kulutus kasvoi vain hivenen vuonna 2023

Kulutuksen kasvu on ollut pitkään melko vakaata. Työssä olevien ansiotaso on kohonnut ja kotitalouksien palkkasummakin on kasvanut.

Finanssikriisin aikana vuonna 2009 yksityinen kulutus väheni noin 3 %, vaikka BKT supistui yli 8,5 % edellisvuodesta. Vuosi 2010 oli toipumisen aikaa, mutta sitten kasvu alkoi jälleen hiipua, mutta kulutus on jatkanut kasvuaan aina vuoteen 2019 asti.

Koronaepidemia leikkasi yksityistä kulutusta vuonna 2020, mutta julkinen kulutus kasvoi voimakkaasti. Yksityinen kulutus palasi vuonna 2021 koronaa edeltävälle tasolle, mutta kasvu lähes pysähtyi vuonna 2023. Julkinen kulutus on jatkanut nousuaan.

Asuminen on kotitalouksien suurin kuluerä

Asuminen on suurin kuluerä samaan aikaan kun elintarvikkeiden suhteellinen osuus kotitalouksien kulutuksesta on pienentynyt. Kuluttajien ostovoiman kasvaessa kulutusta suunnataan yhä enemmän erilaisiin palveluihin.

Asumismenot ovat kasvussa ja vuonna 2023 asumismenojen osuus kotitalouksien kulutusvaroista oli noin 30 %, kun esimerkiksi elintarvikkeiden ja juomien osuus on 17 % kulutuksesta.  Liikenteen osuus oli 11 % kulutuksesta ja kulttuuriin sekä vapaa-aikaan menee lähes kymmenesosa kulutusmenoista.

Koronaepidemian vaikutuksesta mm. kulttuurin ja matkailu- sekä ravintolapalvelujen osuus laski vuonna 2020, eikä tilanne ole kulttuurin osalta palannut vielä aiemman kaltaiseksi vuonna 2023.

Kotitaloudet ovat kohdistaneet kulutustaan viime vuosina mm. matkailuun ja terveyspalveluihin, joiden osuus on ollut nousussa. Verovähennysten tukemana kotitalouspalvelujen kysyntä on kasvanut, ja asenteet palvelujen ostamista kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

Kestävät kulutusmenot ovat Suomessa nousseet voimakkaasti jo pidemmän aikaa ja vuoden 2021 lopulla ne olivat määrältään yli kaksinkertaistuneet vuoteen 1990 verrattuna. Kestokulutushyödykkeitä ovat mm.  autot, jääkaapit, pesukoneet ja televisiot. Kestokulutustavaroiden kulutuksen kehitys on myötäillyt suhdanteita palveluita enemmän, mutta korona vähensi enemmän puolikestävien tavaroiden ja palveluiden kysyntää. Vuosina 2022-2023 ainoastaan palveluiden kysyntä on ollut noususuunnassa. Korkojen nousu ja kuluttajien kokeman taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen näkyy etenkin kestokulutustavaroiden hankinnoissa viime vuosina.