Työllisyys

Työllisyys

Työllisyysaste Suomessa on ollut pitkään muita Pohjoismaita alhaisempi. Työllisyys kohentui vuoteen 2022 saakka erityisesti yli 55-vuotiaiden työllisyyden nousun myötä.  Heikon suhdannetilanteen myötä työllisyys kääntyi 2023 laskuun, mutta on yhä historiallisesti korkealla tasolla. Työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä.

Työttömyys on Suomessa ollut pitkään muita Pohjoismaita vaikeampi ongelma. Työttömyysaste oli vuonna 2024 sekä Ruotsissa että Suomessa 8,4 %. Tanskassa ja Norjassa työttömyys on vähäisempää. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Työvoimaan kuuluvat kaikki 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä.

Työttömyysasteissa on suuria eroja EU-maiden välillä. Työttömyys oli vuonna 2024 korkein Espanjassa ja Kreikassa – matalin Tšekissä. Saksassa  työttömien osuus työvoimasta oli noin 3 %. Suuret erot työttömyydessä johtuvat työmarkkinoiden rakenteellisista tekijöistä kuten työttömyysturvajärjestelmästä, irtisanomissuojasta, lomautusjärjestelmästä tai palkanmuodostuksesta.

Suomen työllisyyden rakenteet ovat muuttuneet rajusti viime vuosikymmenten aikana. Puolet työllisistä suomalaisista on nykyään töissä yksityisissä palveluissa. Vielä vuonna 1975 yksityisissä palveluissa työskenteli runsaat kolmannes suomalaisista. Myös julkisen sektorin palveluksessa olevien lukumäärä on lisääntynyt reippaasti. Teollisuuden työpaikat ovat puolestaan vähentyneet. Suhteellisesti eniten työpaikkoja on poistunut alkutuotannosta (maa- ja metsätalous). Päätoimialoista rakentamisen työllisyyden osuus on muuttunut vähiten.