Ulkomaankauppa

Ulkomaankauppa

Ulkomaankaupalla tarkoitetaan eri maiden välillä käytävää tavaroiden ja palveluiden kauppaa. Menestyminen vientimarkkinoilla edellyttää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita, mutta kaupanteko on kiinni myös maailmantalouden kasvuvauhdista riippuvasta kysynnästä sekä markkinoiden toimivuudesta. Noin kolmasosa ulkomaankaupasta on palveluja ja yritysten kansainvälistyessä yhä suurempi osa ulkomaankaupasta on yritysten sisäistä kauppaa.

Ulkomaankauppa on aina ollut erittäin merkityksellistä Suomelle. Tämä on korostunut sekä talouden ylä- että alamäissä. Kokonaisvienti nelinkertaistui 1990-luvun alun laman lukemista vuoteen 2008 mennessä. Vuonna 2009 tavaroiden ja palvelujen vienti supistui peräti viidesosalla. Toipuminen oli hidasta, ja vientilukemat palautuivat vasta vuonna 2018 vuoden 2008 tasolla.

Koronaepidemian ja sen torjumiseksi käyttöönotettujen rajoitusten myötä viennin arvo supistui lähes 12 % vuonna 2020 edellisestä vuodesta, jonka jälkeen viennin arvo kääntyi 16 % kasvuun vuonna 2021. Vuonna 2022 viennin arvo kasvoi edelleen 24 %. Inflaatiolla ja vientihintojen nousulla oli tässä suuri vaikutus, sillä viennin määrä kasvoi vuonna 2022 vain 4,4 % edellisvuodesta.

Vuonna 2024 kehitys oli tasaisempaan ja viennin arvo supistui ennakkotietojen mukaan 1 %. Hinnat olivat laskusuunnassa ja viennin määrä kasvoi 1,7 %. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 115,6 miljardia euroa ja viennin suhde bruttokansantuotteeseen oli 46,3 %.

Tuonnin arvo supistui lähes 11 % vuonna 2020, josta vuonna 2021 tuonnin arvo elpyi lähes 17 % ja kasvoi energiahintojen nousun myötä peräti 30 % vuonna 2022. Hintojen muutoksen huomioiva tuonnin volyymikin kasvoi 9,3 %, eli selvästi viennin volyymiä enemmän.

Vuonna 2024 tuonnin määrä aleni 1 % ja tuonnin arvo supistui 1,9 %. Tuonnin suhde bruttokansantuotteeseen oli 41,5 % vuonna 2024.

Ulkomaisten liiketoimien tasapainoa kuvaava vaihtotase oli vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteeseen suhteutettuna likimain tasapainossa. Tavarakauppa oli ylijäämäistä, mutta palvelukaupan tase oli selkeästi miinuksella.

Suomen ulkomaankauppa oli pitkään ylijäämäistä, mutta vuonna 2011 vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ja pysyi miinuksella vuoteen 2021 saakka. Ennen vuotta 2011 vaihtotase oli edellisen kerran alijäämäinen vuonna 1993. Suurimmillaan vaihtotaseen ylijäämä oli 12 miljardia euroa vuonna 2002. Viennin ja teollisuustuotannon huima kasvu ylläpiti ylijäämää 1990-luvun puolivälistä lähtien. Ylijäämät tosin supistuivat 2000-luvun loppua kohden.

Tavaroiden viennissä koettuja vaikeuksia on osin korvannut tasaisessa kasvussa ollut palveluvienti, mutta myös palveluiden vienti notkahti koronan myötä. Tavaravienti toipui nopeasti koronashokista, mutta palveluissa toipuminen on hidasta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa vahvasti myös palveluiden ulkomaankauppaan mm. matkailun kautta. Vuonna 2024 koko viennin arvosta 33 % eli 39 mrd. euroa oli palveluita. Palveluvienti kaksinkertaistui koronaepidemiaa edeltävän viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Koko tavaraviennin arvo oli kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2024 noin 76,8 miljardia euroa, mutta Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan tavaraviennin arvo oli 72,2 miljardia. Tullin julkaisema ulkomaankauppatilasto eroaa määritelmällisesti Tilastokeskuksen maksutaseen mukaisesti ulkomaankaupasta, sillä Tulli mittaa rajoja ylittävää ulkomaankauppa sekä alusten omistajuuden muutosta, kun taas maksutaseessa mitataan omistajuuden muutosta.

Tavaraviennin rakenne on muuttunut samaan tapaan kuin teollisuustuotannon rakenne. Vielä 60-luvulla valtaosa viennistä oli metsäteollisuuden tuotteita, mutta laskusta huolimatta metsäteollisuus on nykyään edelleen merkittävä vientialana. Metsäteollisuuden vientiosuus oli vuonna 2024 noin 16,5 %, sillä paperiteollisuuden osuus oli 12,4 % ja puuteollisuuden osuus oli 4,1 %.

Kemianteollisuuden tuotteet kattoivat 19,4 % viennistä. Sähkö- ja elektroniikan vienti on selvästi huippuvuosia vähäisempää, mutta alan osuus tavaraviennistä on yhä 13,3 %.

Iso osa tavaraviennistä on erilaisia metalliteollisuuden tuotteita, mm. koneita, laitteita, metalleja, metallituotteita ja kulkuneuvoja. Näiden yhteenlaskettu vientiosuus oli vuonna 2024 noin 37 %.

Tavaratyypeittäin jaoteltuna merkittävin ryhmä on raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, joiden osuus on noin puolet viennistä. Investointitavaroiden osuus viennistä oli 27 % vuonna 2024. Kulutustavaroiden (ml. elintarvikkeet ja kulkuneuvot) osuus oli lähes 17 % ja energiatuotteiden noin 7 %.

EU-maiden osuus Suomen koko viennistä oli vuonna 2024 noin 54 % ja euroalueen osuus 36 %. Ruotsi ja USA olivat tasaväkisesti tärkeimmät tavaravientimaamme runsaan 12 % osuuksissa. Perinteinen viennin kärkimaa Saksa oli vasta kolmantena 8 %:n osuudella.

Vienti Venäjälle supistui Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen seurauksena ja maan osuus Suomen koko viennin arvosta oli vain 0,4 % vuonna 2024.

Tuontimaiden kärjessä oli tavaroiden ja palveluiden arvolla mitattuna Ruotsi (osuus 12,6 %). Saksa oli niukasti toisena 11,7 %:n osuudella. USA on noussut kolmanneksi 7 % tuontisiivulla. Venäjän tuontiosuus laski 0,9 %:iin.

Vuonna 2024 noin 14 % tavaratuonnin arvosta oli energiatuotteita, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden osuus oli noin 30 % ja noin 30 % oli kulutustavaroita (ml. elintarvikkeet ja kuljetusvälineet). Investointitavaroita on runsas viidennes tuonnista.

Lähes puolet tavaratuonnista oli teknologiateollisuuden tuotteita ja kemianteollisuuden tuotteiden osuus oli noin 19 %. Lisäksi raakaöljyn osuus oli 6,8 %. Metsäteollisuuden tuotteita on vain noin kaksi prosenttia tuonnista.

Palvelujen viennin arvo oli palveluiden ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna 2024 noin 39 miljardia euroa. Erilaiset tietotekniikkapalvelut ovat suuri palveluerä. Liike-elämän palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi laki-, tilinpito- ja hallintopalveluita, mainontaa ja markkinointitutkimuksia, t&k-palveluita sekä arkkitehti- ja insinööripalveluita. Myös konsernien sisäiset palvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut kuuluvat tähän luokkaan.

Palvelujen tuonnin arvo oli palveluiden ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna 2024 noin 44 miljardia euroa. Merkittävimmät palvelutuonnin erät ovat liike-elämän palvelut, kuljetus sekä tietotekniikka- ja informaatiopalvelut. Tietovaltaisten yrityspalvelujen tuonnin osuus palvelujen kokonaistuonnista on noussut viime vuosina.

Koronaepidemia teki suurta vahinkoa matkailualalla. Suomalaisten matkailu suuntautuu yhä enemmän ulkomaille, mikä näkyy kasvavana palvelutuontina. Matkailuviennin kasvu on jäänyt selkeästi pienemmäksi.
Palvelujen viennistä noin puolet suuntautuu EU-maihin ja palvelutuonnista lähes kaksi kolmasosaa on lähtöisin EU-maista. Ruotsi ja Yhdysvallat ovat merkittävimmät yksittäiset kauppakumppanit palvelujen ulkomaankaupassa.

Suomen palveluviennille on tyypillistä korkea teknologinen osaaminen ja insinööritaitoa edellyttävät tekniset palvelut. Tilastoitu palveluiden määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tavaroiden valmistukseen liittyy usein huomattava määrä palvelua, joka kirjautuu teollisuustuotannoksi. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi tuotekehitys ja markkinointi. Jos nämä palvelut ovat mukana tavaran hinnassa, ne kirjautuvat kokonaisuudessaan tavaravienniksi.

Myös koneinvestointeihin liittyy usein asennus- ja koulutuspalveluja tai tietojenkäsittelyn myyntiä. Ne kirjataan esimerkiksi sopimusten pitkäaikaisuuden perusteella vaihtelevasti joko tavara- tai palveluvientiin.