28th regime – ennakkoarvioita EU:n uudesta yhtiömuodosta (EU Inc.)
Komissio julkistaa huomenna esityksen uudesta vapaaehtoisesta EU-tason yhtiömuodosta. Oikein toteutettuna 28th regime -uudistus voisi tuoda selkeyttä ja kilpailukykyä Euroopan markkinoille, kirjoittavat Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja Juho Mäki-Lohiluoma ja johtava asiantuntija Hannu Ylänen.
Euroopan komissio valmistelee vapaaehtoista EU‑tasoista yhtiömuotoa, niin sanottua 28th regime ‑kokonaisuutta. Sen tarkoitus ei ole korvata kansallisia yhtiömuotoja, vaan tarjota rinnalle uusi vapaaehtoisesti käytettävä osakeyhtiömuoto, joka perustuu kaikkialla unionissa samanlaisiin rakenteisiin ja sääntöihin.
Useassa maassa toimiminen edellyttää usein jokaisen maan yhtiöoikeuden tuntemista. Yhdenmukainen osakeyhtiömuoto voi keventää tätä taakkaa. Kun hallinto, omistusjärjestelyt ja muut perusrakenteet ovat samat koko EU:ssa, yritysten on helpompi suunnitella ja toteuttaa toimintaansa ilman monimutkaisia maakohtaisia selvityksiä.
Harmonisoitu rakenne helpottaa myös sijoittajien ja muiden rahoittajien arkea. Ennakkotietojen mukaan uusi yhtiömuoto rakentuu elementeistä, jotka ovat kansainvälisesti vakiintuneita – esimerkiksi yhtiön toimielimet ja päätöksenteko, nimellisarvottomat osakkeet ja mahdollisuus käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja. Kun perusmalli on sama kaikkialla, neuvottelut ja rahoituksen saatavuus voivat tehostua.
Ehdotus sisältää myös merkittävän digiaskeleen. Yritysten perustaminen, rekisteröinti ja omistajamerkinnät on tarkoitus hoitaa yhden EU‑tasoisen sähköisen palvelun kautta. Tällainen keskitetty malli vähentäisi päällekkäisiä prosesseja ja loisi aiempaa yhtenäisemmän toimintaympäristön. Hanke kannustaa samalla jäsenvaltioita uudistamaan omia järjestelmiään. Näin malli voi nopeuttaa digitalisaatiota koko unionissa.
Vaikka uusi yhtiömuoto tarjoaa paljon mahdollisuuksia, hanketta valmisteltaessa on noussut ajoittain esiin toiveita siitä, että se voisi ulottua yhtiöoikeuden lisäksi myös työoikeuteen, verotukseen, sosiaaliturvaan ja muihin yritysten toimintaympäristöön vaikuttaviin oikeudenaloihin. Ainoastaan kattavamman harmonisoinnin kautta saataisiin aikaan konkreettista kilpailukyvyn tehostumista. Tällaista laajempaa EU-sääntelyn harmonisointia hanke ei kuitenkaan sisällä. Käytännössä toki näin laajan paketin eteenpäin vieminen olisi ollut hyvin vaikeaa: verotus ja työoikeus kuuluvat jäsenvaltioiden ydintoimivaltaan, ja niiden yhdenmukaistaminen olisi todennäköisesti törmännyt sekä poliittisiin että oikeudellisiin esteisiin.
Loppujen lopuksi hanke on tällaisenaankin kuitenkin kannatettava, koska se luo yrityksille uusia vapaaehtoisia mahdollisuuksia. Hanke todennäköisesti helpottaa rajat ylittävää toimintaa, lisää ennustettavuutta ja kasvuyrityksien rahoitusmahdollisuuksia koko EU:n alueella. EU-komissio on kunnostautunut viime aikoina yritysten sääntelystä aiheutuvien velvoitteiden vähentämisen saralla, mutta on erittäin hyvä, että se pyrkii tehostamaan EU:n yrityksien toimintaedellytyksiä myös tällaisen aloitteen kautta.