Antti Tanskanen bloggaa: Uudistusten perustuttava vaikutusarvioihin

Rinteen hallituksen ohjelmassa erinomaisesti linjataan, että ”Laadukkaan päätöksenteon varmistamiseksi päätökset valmistellaan huolellisesti ja tutkimustietoon pohjautuen”. Tätä kohtaa hallitusohjelmasta ei voi kuin kehua. Laadukkaiden vaikutusarvioiden tekeminen on parantanut lainsäädännön laatua, ja onhan kansalaisillakin oikeus tietää, millaisia taloudellisia vaikutuksia ehdotetuilla uudistuksilla on. Siksi onkin huolestuttavaa, että parhaiden käytettävissä olevien tietojen pohjalta vertaisarvioiduilla metodeilla tehtyjä laskelmia on kutsuttu ihmisälyn aliarvioimiseksi.

Antti Tanskanen

Keskeisenä tavoitteena Rinteen hallituksen ohjelmassa on työllisyysaste nosto 75 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistaminen vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. 60 000 lisätyöllisellä julkista taloutta vahvistetaan 1,9 mrd eurolla, mikä mahdollistaa hallituksen menonlisäykset. Julkisen talouden kestävyyttä hallitus aikoo vahvistaa työllisyyttä vahvistavilla toimilla, vieläpä niin että hallitus ei tee työvoimapolitiikassa toimia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus ilman, että se tekee samanaikaisesti työllisyyttä parantavia tehokkaampia toimia. Tämä on käytännössä mahdotonta ilman, että käytetään laskennallisia malleja arvioimaan uudistusten työllisyystoimia.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen Sisu-mallia on käytetty ahkerasti erilaisten lyhyen aikavälin politiikkatoimien vaikutusten arviointiin. Sisu-mallin aineistossa on noin 800 000 suomalaisen rekisteripohjaisia tietoja, ja sen avulla voi laskea, miten erilaiset mahdolliset etuus- tai verotusmuutokset vaikuttavat valtiontalouteen ja ihmisten nettotuloihin. Sisu-mallin perusversio ei pysty huomioimaan käyttäytymismuutoksia, kuten uudistusten työllisyysvaikutusta, mutta Sisun käyttäjät ovat laajentaneet mallia tällaisten dynaamisten vaikutusten arviointiin. Vaikka erilaiset laskentamallit eivät pysty virheettömästi ennustamaan tulevaisuutta, ovat niillä saatavat arviot parhaita saatavilla olevia. Riippumattoman tahon on myös mahdollista varmistaa laskelmien ja käytettyjen metodien oikeellisuus.

Uudistusten vaikutusten arviointi tulee jatkossa vain lisääntymään, ja laskentamallien pitää pystyä taipumaan mitä erilaisimpien arvioiden tekemiseen. Sisu-malli on kirjoitettu makroilla SAS:in päälle ja ainakin minulle sen käytön aloittaminen oli aikamoinen shokki: tuntui kuin olisi palannut 80-luvulle. Mallissa muuttujat elivät globaalissa kontekstissa, makrot eivät ole oikeita funktiota ja koodausvirheiden korjaus on erittäin vaikeaa. Malli kaipaisi selvästi parempaa käytettävyyttä ja helppoa valmiiden laskentapakettien kytkemistä laskentaan. Sitä olisi myös syytä kehittää edelleen siirtymällä käyttämään jotain modernimpaa ohjelmointikieleltä (R, Python tms.) tai luoda kokonaan uusi, erilaisten uudistuksien vaikutusarviointiin paremmin taipuva mikrosimulaatiomalli kaikkien käyttöön.

Uudistusten työllisyys- ja taloudellisten vaikutusten arviointi laskennallisilla malleilla on tärkeää. Vaikka laskentamalleissa on puutteita, ovat ne kuitenkin parhaita välineitä arvioiden tekoon, eikä niiden tuloksia pidä sivuuttaa vetoamalla mututuntumalta tilastojen takaisiin faktoihin. Jos on kanttia asettaa mitattavissa olevia tavoitteita, pitää myös olla rohkeutta tehdä kunnollisia vaikutusarvioita.