Ari Kaperi, Nordea: Finanssiala on avainroolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Ilmastonmuutoksesta on tullut pankkiirien kestohuolenaihe, sillä ilmastoriskien vähättely voi johtaa riskienhallinnan pettämiseen, sanoo Nordean Suomen maajohtaja ja EK:n hallituksen jäsen Ari Kaperi.

”Eilen”, vastaa Kaperi kysymykseen siitä, koska hän on viimeksi keskustellut ilmastonmuutoksesta työkaveriensa kanssa. Ilmastonmuutoksesta on tullut pankkiirien arkea. Siitä keskustellaan vähintään viikoittain.

– Se ei ole enää teoriaa, vaan tätä päivää, ja me kaikki näemme siitä esimerkkejä.

Tämän ilmastokeskustelun Kaperi kävi Nordean luottoryhmän kokouksessa, jossa ruodittiin muutaman suuremman lainan myöntämistä. Sen yhteydessä esiin nousi ilmastonmuutoksen vaikutus lainaa kysyneeseen yhtiöön.

– Luottopäätös on yleensä hyvin mustavalkoinen: lähdemmekö tähän mukaan vai emme? Kummankin kannan perustelut ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin mustavalkoisia. Opimme tässä koko ajan. Siksi on tärkeää, että keskustelua käydään monipuolisesti eri näkökulmista, Kaperi sanoo.

Mittakaavaa keskustelulle antaa Englannin Pankin pääjohtajan Mark Carneyn puhe keskuspankkiirien konferenssissa Amsterdamissa huhtikuussa. Carneyn mukaan markkinoilla on edessä finanssikriisin kaltainen riskienhallinnan täydellinen pettäminen, jos ilmastoriskien hallintaan ei kiinnitetä riittävästi huomioita.

– Tämä on se olennainen havainto. Kaikille on nyt selvää, että ilmastonmuutos on tosiasia. Viime aikaisten tutkimusraporttien valossa se on myös lähempänä kuin olemme nähneetkään. Kehitys tulee muuttamaan yhteiskuntaa ja vaikuttamaan yritysten toimintaan. Finanssitoimijoille, jotka rahoittavat näitä yrityksiä, ilmastonmuutos on keskeinen riskienhallinnallinen kysymys”, toteaa myös Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Kaperi.

Pääoman voima ilmastonmuutoksen torjunnassa

Finanssiala on ilmastonmuutoksessa paljon vartijana, sillä se ohjaa pääomia, joilla talouden pyörät rullaavat. Finanssiala ry:n jäsenet, eli suomalaiset pankit, rahastoyhtiöt, eläkevakuuttajat, vakuutusyhtiöt ja arvopaperimarkkinatoimijat, ovat sitoutuneet tukemaan toimia, joilla päästään Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun tavoitteeseen rajata maapallon keskilämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen.

Kaperi huomauttaa, että alan ilmastotyö alkoi jo ennen vuoden 2015 ilmastosopua osana finanssitoimijoiden normaalia toimintaa ja riskienhallintaa. Pääomia sijoitettaessa vastuullisen sijoittamisen korostaminen on alkanut jo useita vuosia sitten.  Luotonannossa suurimpia päästöjä aiheuttavien yritysten rahoitus on tullut haastavammaksi. Monet pankit ovat esimerkiksi jo luopuneet rahoittamasta kivihiilestä riippuvaisia yhtiöitä, joilla ei ole uskottavaa suunnitelmaa hiilen käytön vähentämiseksi. Tyypillisesti kyse on energia- tai kaivosyhtiöstä.

– Edelleen tehdään päätöksiä yrityksistä, joihin ei haluta sijoittaa tai joita ei haluta rahoittaa, mutta nyt finanssitoimijat vaikuttavat entistä aktiivisemmin. Jos finanssiyrityksen analyysi on se, että yritys ei ole riittävästi huomioinut ilmastokysymyksiä omissa strategioissaan, niin asia otetaan esiin ja edellytetään, että asioihin puututaan. Tämä on voimakkaampi askel oikeaan suuntaan.

Keinoina on aktiivinen yhteydenpito, yhtiökokousvaikuttaminen, ja tarpeen vaatiessa luopuminen sijoituksesta. Myös luotonantopäätöksillä pääomia voidaan ohjata pois toimijoilta, jotka vievät ilmastokehitystä väärään suuntaan, tai ohjata niihin kohteisiin, jotka edesauttavat uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä.

Kynnys luopua asiakkaan rahoittamisesta on kuitenkin suurempi kuin kynnys luopua sijoituksesta.

– Yrityksen kannalta on usein fataalia, jos nykyinen rahoittaja muuttaa nopeasti politiikkansa. Tässä meidän on tunnettava vastuumme. Usein parempi ja vaikutuksiltaan parempi tapa on keskustella ja edellyttää yritykseltä toimenpiteitä, Kaperi sanoo.

Kaperin mukaan keskustelu yritysten kanssa ilmastovaikutuksista on sinänsä luontevaa. Rahoittajan ja sijoittajan kuuluu keskustella yrityksen kanssa sen strategiasta ja riskianalyyseistä.

– Ilmastonmuutos on tänä päivänä yritykselle strateginen asia, Kaperi sanoo.

Kriteerit ilmastovaikutuksen arvioinnille

Finanssiala ry julkaisi kesällä raportointimallin, jonka avulla sen jäsenet voivat kuvata omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja parantaa toimintansa läpinäkyvyyttä. Kaperi pitää mallia tärkeänä askeleena, koska ”siihen keskitytään, mitä mitataan”.

Jäsenyritykset kytkeytyvät ilmastonmuutoksen hillintään eri tavoin. Vakuutusyhtiöillä ilmastonmuutos vaikuttaa oman bisnekseen hyvin konkreettisesti jo nyt. Euroopan komission käyttämien tilastojen mukaan luonnonkatastrofeihin liittyviä tappiota katettiin maailmassa viime vuonna ennätysmäisesti 110 miljardilla eurolla.

– Tämä on pysäyttävä luku. Säävahinkoja korvataan enemmän kuin ikinä ennen. Se on lasku, joka nyt joudutaan maksamaan meneillään olevasta muutoksesta. Osaltaan se kuvaa, miten tärkeästä asiasta on kyse.

Toisaalta kehittämällä vahinkojen ennaltaehkäisyä vakuutusala voi torjua ilmastonmuutosta ihan käytännössä. Suuret tulipalot aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. VTT:n tekemän selvityksen mukaan Suomessa tulipalojen hiilidioksidispäästöt ilmakehään ovat noin 50 miljoonaa kiloa vuodessa. Se vastaa noin 16 000 keskimääräisen pientalon päästöjä.

– Ennaltaehkäisy on tietysti aina ollut korkealla agendalla vakuutusalalla, mutta ilmastonmuutoksen myötä se on saanut vielä uuden merkityksen.

Finanssiala ry:n mukaan finanssialan vaikutuspotentiaali kestäviin kohteisiin sijoittamisessa on 400 miljardia euroa sisältäen yrityslainat sekä rahamarkkina-, joukkovelkakirja- ja osakesijoitukset. Melkein puolet tätä tästä potentiaalista on eläkerahastoilla.

– Suomalaiset eläkeyhtiöt ovat vastuullisessa sijoittamisessa maailman kärkeä, kehaisee Kaperi.

Tähän tulokseen tuli myös Asset Owners Disclosure Projectin (AODP) hiljaittain julkaisema selvitys.

AODP on kansainvälinen, riippumattomasti toimiva järjestö, joka pyrkii edistämään hiiliriskeihin liittyvää raportointia. Eläkevakuuttajat ovat pärjänneet myös kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n vertailuissa.

Finanssiala on ollut luomassa ilmastovastuulliseen sijoittamiseen myös erillisiä tuotteita. Rahastojen rinnalle on tullut green bondeja. Ne ovat joukkovelkakirjoja, joilla rahoitetaan ilmastonmuutosta hidastavia ja kestävää kehitystä edistäviä hankkeita. Kaperin mukaan niille on ollut jopa enemmän kysyntää kuin on tarjontaa.

– Vielä vähän haetaan sitä, mitä green bondit oikein ovat ja miten varmistetaan, että niillä edistetään oikeita asioita. Ajattelu kehittyy koko ajan ja määritelmiä työstetään nyt Euroopan tasolla.

Miten käy sijoitusten tuoton?

Mutta mikä on ilmastonmuutoksen vaikutus talouskehitykseen? Kaperi katsoo, että ilmastonmuutoksen torjunnan ei tarvitse vaikuttaa negatiivisesti talouskehitykseen.

– Vaikutus jää nähtäväksi. Jos muutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen onnistutaan tekemään hallitusti ja innovaatioiden kautta, nykyistä elintasoa ja jopa talouskehitystä pystytään pitämään yllä uusilla keinoilla, jotka eivät rasita luonnonvaroja niin paljon. Mutta jos muutos on hallitsematon ajo päin seinää, tullaan tilanteeseen, että talouskasvu ja elintaso tipahtavat pakosti, kunnes sieltä alhaalta taas ponnistetaan ylös.

Kaperi muistuttaa, että kaikissa muutoksissa on myös mahdollisuuksia yrityksille. Ilmastonmuutos synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Se on huono argumentti, että kestävän kehityksen strategiat olisivat taloudellisesti huonoja. Vaikka kaikki uudet innovaatiot ja liiketoimintasuunnitelmat eivät onnistu, ainakin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tilanne on juuri päinvastoin. En näe tuoton ja ilmastonmuutoksen hillinnän välillä ristiriitaa.

Paperikuitit ilmastokuriin

Finanssialan oma hiilijalanjälki on suhteellisen pieni. Sen suurin oma ilmastosaavutus on jo lähellä maalia: maksuliikenteen lähes täydellinen digitalisointi.

– Tässä suomalaiset toimijat ovat olleen edelläkävijöitä. Laskujen maksamisesta 90 prosenttia ja päivittäisostoksista 75 prosenttia hoidetaan sähköisesti. Se, että laskuja tai maksuja ei printtailla, lähetellä postitse ja kuljeta maksamaan konttoriin, vähentää ympäristön kuormitusta merkittävästi, Kaperi muistuttaa.

Seuraava askel on tehdä loppu paperisista kuittilippulapuista. Siinä ei Kaperin mukaan ollaan edetty niin nopeasti kuin olisi ollut mahdollista.

Ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen Kaperi sanoo olevansa optimistinen.

– Ilmastonmuutos tapahtuu nyt, ja toimenpiteitä sen torjumiseksi täytyy tehdä nyt, eikä joskus hamassa tulevaisuudessa. Aika ei hoida tätä ongelmaa pois. Uskon silti, että asiat pystytään ratkaisemaan ja sopeutuminen voi olla hallittua. Pahimmat riskiskenaariot toteutuvat vain, jos mitään ei tehdä.

Suomi huomenna -juttusarjassa esitellään EK:n hallituksen jäseniä 

Teksti: Merja Mähkä
Kuva: Marjo Koivumäki