Arktista politiikkaa, teollisuuden digitalisaatiota ym. #Brysselinpöhinää
Komissio linjasi näkemyksiään niin arktisesta politiikasta kuin teollisuuden digitulevaisuudestakin. TTIP:n ohella pohdinnoissa oli myös vapaakauppa Kiinan kanssa, tiivistää EK:n Brysselin-toimisto viikkokatsauksessaan.
Brysselin kevät näyttää ottavan takapakkia, mutta kaupungissa liikkuminen helpottuu taas hieman. Lentokentälle on syytä varata lähtiessä kolmekin tuntia, mutta liikenneruuhkissa jonottamisen voi välttää 16 minuutin lentokenttäjunalla, joka aloitti liikennöinnin Schumanin asemalta. Tulemme testaamaan yhteyden vielä tällä viikolla. Myös kovia kokenut Maelbeekin metroasema otettiin vihdoin käyttöön alkuviikosta.
Tällä viikolla valiokunnat kokoustavat Brysselissä, Euroopan parlamentti kokoontuu minitäysistuntoon ja TTIP-neuvotteluiden 13. kierros aloitetaan New Yorkissa.
Komissio julkisti arktisen politiikan suuntaviivoja
EU:lla on strateginen intressi arktisella alueella, todetaan komission tuoreessa tiedonannossa. Siinä korostetaan ilmastovastuuta, kestävää kehitystä ja investointeja.
Komissio alleviivaa myös Suomen roolia todetessaan, että maamme puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa vuosina 2017–2019 tarjoaa mahdollisuuden tuoda neuvoston agendalle eurooppalaisia aloitteita. Suomelle siirtyy myös Arktisen talousneuvoston puheenjohtajuus, mikä vahvistaa maamme vaikutusmahdollisuuksia entisestään. Näihin on tärkeää tarttua, korostaa myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Lue tarkemmin EK:n tiedotteesta.
Komissio usuttaa teollisuutta digitalisoitumaan
Komission Digitalisation of Industry -paketti näki päivänvalon viime viikolla. Varsinaista teollisuuden digitalisaatio -tiedonantoa täydentää useampi rajattu tiedonanto ja valmisteluasiakirja, jotka käsittelevät eurooppalaisia pilvipalveluita, ICT-standardisaatiota, esineiden internetiä ja julkishallinnon digitalisaatiota.
Elinkeinoelämän kannalta pakettia voidaan pitää lähtökohtaisesti myönteisenä, koska fokus on digitalisaation mahdollistamisessa esim. helpottamalla rahoitusmahdollisuuksia ja yksinkertaistamalla julkispalveluita. Pilottiprojekteissa aiotaan kokeilla mm. sitä, voisivatko yritykset toimittaa asiakirjoja vain yhden maan viranomaisille, vaikka näillä olisi liiketoimintaa useammassa jäsenvaltiossa.
Vielä tämän vuoden aikana komission pitäisi myös antaa esityksensä datan vapaasta liikkuvuudesta EU:n sisällä sekä datan omistamisesta ja autonomisten systeemien vastuukysymyksistä. Tarkoituksena on vähentää sääntelyn pirstaleisuutta, mutta samalla komission tulisi pitää huoli siitä, ettei uudella sääntelyllä aseteta esteitä innovaatioille.
Tutustu paremmin Digitalisation of Industry -pakettiin.
TTIP-neuvotteluiden 13. kierros käynnistyi
Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat transatlanttisesta vapaakauppasopimuksesta New Yorkissa 25.–29.4. Obaman kauden lähestyessä loppuaan on pelkona, että sopimuksen halutaan syntyvän vaikka ”kevennettynä” versiona. Eurooppalaisen elinkeinoelämän tavoitteena on kuitenkin kattava ja kaikin tavoin kunnianhimoinen sopimus.
Tällä kierroksella neuvotteluissa ovat erityisesti palvelut ja myös julkisista hankinnoista odotetaan käytävän keskustelua. Julkisten hankintojen ennakoidaan olevan erityisen hankala aihe, eikä tällä kertaa vielä uskota, että USA:lta tulee tarjousta aiheesta. Komissaari Cecilia Malmström on kuitenkin aiemmin todennut, että toivoo tästä aiheesta käytävän keskustelua vielä ”ennen kesää” (mikä tarkoittaa brysseliläisittäin ennen elokuuta).
Vapaakauppasopimus Kiinan kanssa – uhka vai mahdollisuus?
Foreign Trade Association (FTA) järjesti viime viikolla konferenssin EU:n ja Kiinan välisestä kauppakumppanuudesta ja vapaakauppasopimuksen mahdollisuuksista. Kantavana viestinä todettiin, että mikäli EU ei aio edetä vapaakauppasopimuksessa Kiinan kanssa, mahdollisuus tullaan viemään Euroopan nenän edestä. FTA näkee vapaakauppasopimuksessa valtavasti potentiaalia molemmille osapuolille, mutta erityisen tärkeä sopimus olisi heikosta taloustilanteesta kärsivälle Euroopalle.
Kasvava keskiluokka luo hyvät olosuhteet Kiinan-kaupalle. Kiinan vähittäismarkkinoiden uskotaan kasvavan maailman suurimmiksi vuoteen 2018 mennessä ja Kiinan verkkokaupan liiketoiminta on jo nyt maailman mittavinta. FTA:n mukaan Kiinan merkityksen kauppakumppanina uskotaan säilyvän ennallaan tai entisestään kasvavan lähitulevaisuudessa. Kiinan roolia kuitenkin aliarvioidaan usein Euroopassa ja tämän takia otollisia kaupankäynnin mahdollisuuksia menetetään. FTA:n mukaan Kiinalle tulisi myöntää markkinatalousstatus ja siitä käytävää keskustelua tulisi järkevöittää – tunteilun sijaan.
Suurten jäsenmaiden kansalaiset tukevat Britannian pysymistä EU:ssa
EU-kuplassa aktiivisesti seurattu media Politico kertoo tutkimuslaitos TNS:n huhtikuussa teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan 38 % briteistä on EU-jäsenyyden puolella ja 34 % sitä vastaan. Suurin osa muiden EU-maiden kansalaisista haluaisi Britannian pysyvän unionin jäsenenä. Erityisen paljon Britannian EU-jäsenyyttä tuetaan Saksassa ja Espanjassa. Ei liene yllätys, että Ranskassa taas Brexitiin suhtaudutaan jäsenvaltioista myönteisimmin.
Saksalaisia eniten EU:n huippupesteissä
Brysselissä arvostettu ajatushautomo Bruegel arvioi blogissaan EU:n huippupestien jakautumista jäsenmaiden välillä. Saksalaisia on korkeissa EU-tehtävissä eniten. Kabinetti- ja varakabinettipäälliköistä 16 % ja parlamentin valiokuntien puheenjohtajista 18 % on saksalaisia.
Vuonna 2015 Suomella oli EU-maista yhdeksänneksi eniten kansalaisiaan EU:n huippupesteissä, vaikka olemme väkiluvultamme vasta EU:n 18. suurin valtio. Lukumäärät ovat toki melko pieniä.
Kati Ruohomäen Brysselin-kevät energiaunionin ytimessä
EK:n toimistosta pyritään järjestämään tilaa myös pääkonttorin asiantuntijoille, jotka tulevat tekemään projektiluonteista työtä Brysseliin. Tänä keväänä tätä mahdollisuutta on hyödyntänyt EK:n energia-asiantuntija Kati Ruohomäki.
Katin työmaa on liittynyt EU:n energiaunioniin eli monivuotiseen lainsäädäntökokonaisuuteen, jossa määritellään unionin energia- ja ilmastopolitiikkaa aina vuoteen 2030 asti.
Energiaunioni on EK:lle tärkeä prioriteetti. Pelissä on paljon, sillä tulevat päätökset vaikuttavat myös Suomen edellytyksiin päästä kiinni talouskasvuun, luoda työpaikkoja sekä kiriä kilpailijoita kiinni maailmalla. Kati kollegoineen seuraa energiaunionin valmistelua tarkkaan ja vaikuttaa sen puolesta, että maamme erityispiirteet ja tarpeet tulisivat otettua huomioon. Työ jatkuu niin Brysselin-toimiston pysyvän tiimin että Etelärannan asiantuntijoiden toimesta.
Viikonloppuisin Kati ehti nauttia myös Brysselin keväästä. Ohessa silmäniloa Hallerbosin metsästä, jossa villihyasintit kukkivat sinisinä mattoina. Katin suositteleman retkikohde löytyy noin 20 kilometrin Brysselistä.
TAT:n Liisa Tenhunen-Ruotsalainen koulutuspolitiikan intensiivijaksolla
Myös Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen teki Brysselissä projektijakson liittyen EU:n koulutusasioihin. Oleskelu ei olisi voinut osua mielenkiintoisempaan aikaan, sanoo Liisa.
– Kevään aikana on monella tasolla ja eri näkökulmista puhuttu EU:n perusarvoista. Se, että on läsnä Euroopan unionin sydämessä, tuo Eurooppa-asiat inhimillisemmiksi ja kiinnostavammiksi. Oman lisänsä Brysselissä vietettyyn muutamaan kuukauteen toi terrori-isku. Pelolle ei pidä antaa valtaa -lause saa aivan toisenlainen merkityksen, kun on lähellä kammottavia tekoja.
Brysselistä käsin Liisa havahtui katsomaan myös TAT:in nuorisotyötä uusin silmin:
– On ollut ilo huomata, että TAT:in työ nuorten parissa työelämä -, yrittäjyys- ja talousosaamisen kehittämisessä on todellakin ainutlaatuista. Meillä on oikeat keinot, joilla voidaan opettaa 2020-luvun avaintaitoja.
Brysselissä on Liisan kokemuksen helppo verkostoitua. Tapaamispyynnöistä ei kieltäydytä, sillä se on osa kaikkien työtä.