Asko Metsola: Muuttunut standardointi vaatii vaikuttamiskykyisen Suomen
Pääministeri Orpon hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan laatimaan kansallisen standardisointistrategian, jossa määritellään kansalliset standardisoinnin painopistealueet ja vahvistetaan standardisoinnin roolia suomalaisten yritysten kilpailukyvyn tukemisessa. Hanke käynnistyi vihdoin helmikuussa 2026 ja sen tavoitteena on, että Suomessa on yritysten kilpailukykyä tukeva standardointijärjestelmä, joka edistää elinkeinoelämän kestävää kasvua, vahvistaa standardoinnin strategista merkitystä ja palvelee yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeita turvallisuuden, elinympäristön ja palveluiden kehittämisessä. Suomalaisen standardoinnin tehostaminen tukee myös vuonna 2024 julkaistua kansallista teollisuuspoliittista strategiaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi selvityshenkilö Antti Joensuulta standardointistrategian taustaselvityksen. Suomen standardointijärjestelmä arvioidaan taustaselvityksessä kokonaisuutena toimivaksi, mutta sen haasteiksi tunnistetaan osaajapula, resurssien rajallisuus, horisontaalisten teemojen lisääntyminen sekä tiedonkulun ja koordinaation kehittämistarpeet. Selvityksenkin mukaan standardointi on Suomelle merkittävä mutta osin hyödyntämätön strateginen voimavara.
Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kansallisen standardointistrategian valmistelun tueksi seurantaryhmän, jonka jäsen Elinkeinoelämän keskusliitto on. Seurantaryhmä on kokoustanut jo kerran, mutta työ on muuten lähtenyt käyntiin hieman yskähdellen ja standardointistrategialle varattu aikataulu on hyvin tiukka. Sen vuoksi Elinkeinoelämän keskusliitto on yhdessä Kemesta ry:n, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry:n, Muoviteollisuus ry:n, Palvelualojen työnantajat Palta ry:n, Rakennusteollisuus RT ry:n, Suomen Yrittäjien sekä Teknologiateollisuus ry:n kanssa laatinut Elinkeinoelämän näkemyksiä kansallista standardointistrategiaa varten ministeriön strategiatyön tueksi.
Standardointi on muuttunut pelkästä teknisestä työkalusta strategiseksi ja suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi, jota voidaan käyttää myös geopoliittisen vaikuttamiseen, taloudellisen vallankäyttöön sekä turvallisuuspolitiikkaan. Standardoinnin roolin kasvamisen ymmärtäminen onkin avainasemassa kansallista standardointistrategiaa valmistellessa. Toimijakenttä on laajentunut ja digitalisaation merkitys mahdollistajana on kasvanut.
Kansallisen standardointistrategian tulee vastata näihin muutokseen vahvistamalla Suomen vaikuttamiskykyä. Strategian tehtävä ei ole määritellä valtion toimesta standardoinnin teema- tai teknologiaprioriteetteja, vaan varmistaa, että suomalaisilla yrityksillä ja asiantuntijoilla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa niissä pöydissä, joissa standardit muotoutuvat. Jotta Suomi voi parantaa asemaansa nopeasti muuttuvassa standardointikentässä, tarvitaan selkeä, resursoitu ja strateginen lähestymistapa, jossa standardointi tunnustetaan osaksi teollisuus-, innovaatio- ja tutkimus-, kauppa- sekä turvallisuuspolitiikkaa.
Elinkeinoelämän järjestöjen ja toimialayhteisöjen mielestä kansallisen standardointistrategian painopisteiden tulisi olla:
- Standardien käytön systemaattinen edistäminen
- Aktiivinen osallistuminen standardointityöhön
- Vaikuttaminen standardointipolitiikkaan ja -järjestelmiin
- Standardoinnin integrointi tutkimukseen, innovaatioihin ja opetukseen
Komissio on paraikaa arvioimassa eurooppalaisesta standardoinnista annettua asetusta 1025/2012, jota on tarkoitus uudistaa syyskuussa 2026 ehdotettavalla ns. European Product Act -paketilla. Hyvin valmisteltu, kunnolla resursoitu ja poliittisesti omistettu kansallinen standardointistrategia on investointi Suomen kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja teknologiseen itsenäisyyteen. Ilman strategista otetta riskinä on, että Suomi jää muiden määrittämien pelisääntöjen varaan.