Datakeskusosaaminen on Suomelle uusi teollinen mahdollisuus

Suomessa käytävä keskustelu datakeskuksista on jäänyt harmillisen yksipuoliseksi. Datakeskusinvestoinnit ovat herättäneet keskustelun Suomesta banaanivaltiona. Puhumme datakeskusten sähkönkulutuksesta ja lämmöntuotosta, mutta unohdamme kysyä tärkeimmän: miten datakeskukset voivat luoda Suomelle uutta työtä, osaamista, innovaatioita ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Datakeskukset eivät ole marginaalinen teema. Kyseessä ovat investoinnit, joilla rakennetaan tekoälyn ja digitaalisen talouden kivijalkaa.

Kyse on valtavasta kasvumahdollisuudesta. Datakeskukset eivät ole vain tietokonehalleja – ne ovat alustoja, joiden päälle rakentuvat tekoälyratkaisut, datatuotteet ja tulevaisuuden kvanttilaskennan ja supertietokoneiden hybridiratkaisut. Ne ovat myös korkean teknologian laitoksia, joiden rakentaminen ja ylläpito vaativat laajaa osaamista ja huipputekniikkaa luoden uusia arvoketjuja ja verkostotaloutta.

Tätä kokonaisuutta kutsutaan datateollisuudeksi.

Datateollisuuden aikakaudella keskeinen työkalu on kaikki sektorit leikkaava tekoäly, joka tarvitsee dataa ja laskentakapasiteettia. Olisikin tärkeää, että datateollisuuden ympärille saataisiin vahva osaamis- ja innovaatioverkosto oppilaitosten, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä, jossa mukana ovat kaikki koulutustasot ammatillisesta korkeakouluihin.

Korkeaa taloudellista lisäarvoa tuottavan datateollisuuden osaamistarpeet ovat vasta hahmottumassa. Alan nopea kehittyminen edellyttää tiiviimpää vuoropuhelua yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja rahoittajien kesken. Osaamistarpeita ei myöskään saa ajatella liian yksipuolisesti teknologiasta käsin vaan tuottavuuden kasvattaminen perustuu useasta osatekijästä, kuten luovuudesta. Tämä alleviivaa monialaisuuden, poikkitieteellisyyden sekä koulutusasteiden välisen yhteistyön merkitystä.

Emme myöskään saa olla täysin riippuvaisia ulkomaisesta osaamisesta tilanteessa, jossa koko Eurooppa tavoittelee suurempaa omavaraisuutta datassa, digissä ja tekoälyssä. Ja samaa tekevät USA ja Kiina.

Datateollisuusosaaminen toisi kaivattua lisäpanosta mm. osaamiseen niin jäähdytyksen, energiankäytön, kyberturvan, sirukehityksen, ohjelmistokehityksen kuin tekoälyn saralla – sekä loisi työpaikkoja puhtaan ja digitaalisen siirtymän osa-alueille.

Kun keskustelu siirtyy haasteista mahdollisuuksiin ja tulevaisuuden kehityskulkuihin, näemme kokonaisuuden: puhtaaseen energiaan liittyvä datakeskusosaaminen on Suomelle teollinen runko uudessa digitaalisessa taloudessa. Se on digitalisaation ja datavetoisen liiketoiminnan perusta seuraavalle vuosikymmenelle. Samalla datakeskukset synnyttävät työpaikkoja alueille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Meillä on osaamista datakeskusrakentamisessa ja tekoälyssä. Kvanttikehityksen osalta tilanne on vielä parempi, olemme siinä maailmanluokkaa. Suomen menestys on perustunut osaamiseen. Digitalouden aikakaudella taloudellinen kasvu ja tuottavuus edellyttävät monenlaisen osaamisen löytämistä ”saman pöydän ääreen”. Tämä on harvinaisen konkreettinen kasvun paikka. Meillä on palapelin palaset, nyt ne on vain koottava.

Kirjoittajat

Mika Tuuliainen, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Ida Mielityinen, toiminnanjohtaja, Arene
Teemu Hautamäki, datakeskusasiantuntija, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä EKAMI