EK:n asiantuntijalääkäri: Voitko paremmin töissä vai työelämän ulkopuolella?

Uupumus on kuin ”sammakko kattilassa”. Ensin se sopeutuu ja sietää yhä kuumenevia olosuhteita, kunnes kiehumispiste ylittyy ja sietäminen loppuu. Noin joka neljäs työelämässä on kokenut vähintään lievää työuupumusta viimeisen vuoden aikana.

Työuupumukseen ajautunut työntekijä on usein korostuneen motivoitunut ja sitoutunut, mutta omia ihanteita ja tavoitteita hän ei pysty toteuttamaan, eikä hänelle löydy riittäviä keinoja ongelmien ratkaisuun. Pitkään jatkunut pinnistely ilman toimintaedellytyksiä johtaa voimakkaaseen kokonaisvaltaiseen väsymykseen, mikä ei hellitä vapaa-ajallakaan. Sitä alkaa epäillä oman työn merkitystä ja mielekkyys työstä katoaa. Tällöin helposti kyynistyy työhönsä ja samalla ammatillinen itsetunto heikkenee. Mitä millään on enää väliä?

Mitä työnantaja voi tehdä?

Negatiivinen ajattelu valtaa mielen. Mitä pitäisi tehdä? Kenen pitäisi puuttua? Kenen on syy?

Varhainen puuttuminen ja välittäminen on sekä työntekijän että työnantajan, mutta myös yhteiskunnan etu. Osaavien työntekijöiden hyvinvointi on työnantajan etu, jolloin yhteiskunta hyötyy työurien pidentymisenä.

Työpaikalle on tärkeää luoda avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jotta hankalatkin asiat uskalletaan tuoda esille. Ylimmän johdon sitoutuminen hyvien työyhteisötaitojen luomiseen osoittaa vastuullisuutta. Luottamuksellisuus esimiestyössä on keskiössä!

Ns. varhaisen välittämisen mallissa voidaan luoda työpaikalle yhteiset ohjeet. Työnantajan tulee tunnistaa psykososiaaliset riskitekijät. Tähän saa ohjeita mm. aluehallintoviraston luomasta kyselymenetelmästä. Kun riskit on kartoitettu, tarvitsevat esimiehet työkaluja niiden hallintaan.

Kun työn kokee mielekkääksi ja siitä saa arvostusta, vaikuttaa työ myönteisesti mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Kannustava esimies ottaa kaikki työntekijät mukaan työn kehittämiseen sekä selkeyttää työtehtävien sisällön ja vastuut. Esimies myös huolehtii työntekijöiden osaamisen kartoittamisen.

Mitä minä itse voin tehdä työntekijänä tai työkaverina?

Ohjeet kuulostavat ja ovat yksinkertaisia: huolehdin palautumisesta ja levosta sekä terveellisistä elintavoista. Vapaa-ajalla panostan itselle ja perheelle tärkeisiin asioihin.

Työpaikalla olen avoin ja otan esille esimieheni kanssa työtilanteeni. Lisäksi keskustelen luottamuksellisesti esimieheni kanssa perheen ja työn yhteensovittamisesta. Elämän kriiseissä voin tarvita erilaisia joustoja, mistä on hyvä sopia.

Mikäli huomaan, että tuttu työkaveri on jatkuvasti ärtyinen tai on työyhteisössä toistuvasti ”hankala”, kysäisen ”Onko kaikki hyvin; voinko auttaa?”

Mikä on työterveyshuollon merkitys?

Kannustan olemaan työterveyshuoltoon rohkeasti yhteydessä ennen kuin kaikki ns. kaatuu päälle. Kun kaikki tuntuu raskaalta, viikonlopun jälkeen on vaikea tulla töihin, aina väsyttää ja työkin tympii vaikka aiemmin on ollut kovin mielenkiintoista ja mukavaa.

Myös työkaveri voi ohjata keskustelemaan esimiehen kanssa. Jos esimies huomaa, että taustalla voi mahdollisesti olla terveydellisiä haasteita, niin esimies voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon.

Työterveyshuollossa kartoitetaan moniammatillisesti työntekijän terveydentilaa ja selvitetään oireiden taustaa. Mikäli löydetään sairauksia, aloitetaan hoito ja kuntoutus. Työterveydessä voidaan pitää työterveysneuvottelu, jolloin yhdessä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa mietitään tukikeinoja. Työtä voidaan muokata laadullisesti, ajallisesti, määrällisesti tai työntekijä voi työskennellä osa-aikaisesti. Mahdollisuuksien mukaan työkierto voi olla hyvä tapa irtautua uuvuttavasta työtehtävästä. Lisäksi on hyvä kartoittaa, tarvitaanko tukikeinoja perheen tilanteeseen.

Tässä lääkärin neuvo: Pidetään huolta toisistamme! Jokainen työntekijä on tärkeä! Työ lisää arvostuksen tunnetta! Yhteistyö, avoin ilmapiiri ja luottamuksellisuus ovat avaimia työhyvinvointiin!