EK:n yritysvaltuuskunta mukana ministeri Virolaisen Washingtonin-matkalla

Yritysvaltuuskunnan matkalla vahvistui kuva EU:n ja USA:n välisestä pienestä jääkaudesta. Yhteistyön edellytykset ovat edelleen olemassa, mutta transatlanttisten suhteiden tulevaisuudesta on syytä olla huolissaan. Matkan aikana valtuuskunta tapasi mm. kauppaministeri Wilbur L. Rossin, presidentti Trumpin kauppa-, investointi- ja kehityspoliittisen neuvonantaja Kelly Ann Shaw’n ja elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajia.

Transatlanttinen suhde koetuksella

Trumpin hallinnossa kauppa- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat tiiviisti yhteen. Kiina nähdään uhkana kaikilla rintamilla, mutta myös Eurooppa, ja etenkin Saksa, näyttäytyy USA:lle kumppanin sijaan kilpailijana. Vaikka Eurooppa ja USA ovat pohjimmiltaan liittolaisia, yhteistyön rakentaminen Washingtonissa on nykyisin vaikeaa.

Lähtökohta mahdollisille EU-USA-kauppasopimusneuvotteluille on hyvin erilainen kuin vielä muutama vuosi sitten TTIP-keskustelujen aikaan. Vaikka yksittäisissä kysymyksissä intressit erosivatkin toisistaan, sopimuksen tavoitteista jaettiin yhteinen näkemys. Tällä kertaa on vaikea nähdä, miten EU:n ja USA:n neuvottelumandaatit saataisiin sovitettua yhteen. Tapaamisissa kävi selväksi, että USA:lle laaja – myös maataloustuotteet sisältävä – kauppasopimus on ainoa mahdollinen etenemistapa. Se on myös teollisuuden hyväksymä reunaehto neuvotteluille, sillä jokainen kauppasopimus tarvitsee taakseen kongressin tuen. Ilman maataloustuotteita EU-USA-sopimus ei tule saamaan keskilännen osavaltioiden edustajien hyväksyntää.

Keskusteluista huokui hallinnon yleinen turhautuminen EU:hun sekä neuvottelukumppanina että Kiinan patoamisen tukijana. EU:n hidas päätöksentekoprosessi koettiin yhteistyötä haittaavaksi tekijäksi. Taustalla vaikuttaa myös Trumpin usein jakama näkemys siitä, kuinka USA on joutunut kannattelemaan Eurooppaa oman kilpailukykynsä kustannuksella toisen maailmansodan päättymisestä saakka.

Valkoista taloa enemmän transatlanttisen suhteen tulevaisuudesta olivat huolissaan valmistavan teollisuuden ja kauppakamarin edustajat. Molemmat korostivat EU-USA-suhteiden tärkeyttä yrityksille, vaikka lyhyellä aikavälillä tilanne ei kovin valoisalta näytäkään. Kummankin toiveissa oli lopulta saada aikaan kattava vapaakauppasopimus.

Matkan aikana odoteltiin autotulleja koskevan raportin luovuttamista presidentti Trumpille. Tapaamisissa ei kuitenkaan saatu tietoa raportin mahdollisesta sisällöstä. Arvailujen mukaan tulossa on joko 20-25 % tullit, kohdennetut toimenpiteet (sähköautot) tai jotain näiden kahden väliltä.

Kiina kaiken keskiössä

USA:n pääasiallinen huomio kohdistuu kaikessa Kiinaan. Kiina määrittää myös USA:n suhteita Eurooppaan. Kiinaan liittyvien haasteiden torjuminen olisi tapa kehittää yhteistyötä eteenpäin, mutta EU-päätöksenteon hitaus ja otteiden pehmeys tuskastuttavat hallintoa Atlantin toisella puolella.

USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelut todennäköisesti venyvät maaliskuun 1. päivän takarajasta. Keskeinen kysymykseksi näyttää nousevan, tavoitteleeko USA pelkästään kahdenvälisen kauppataseen korjaamista vai pysyviä rakenteellisia uudistuksia Kiinan liiketoimintaympäristöön. Odotettavissa on, että Trump kallistuu vaikeusasteesta huolimatta jälkimmäiseen. Yritysmaailma tukee koviakin toimia Kiinaa vastaan. Etenkin valmistavan teollisuuden edustajat haluavat nähdä muutakin kuin soijapapujen viennin kasvattamista. Suurimmiksi ongelmiksi koetaan ulkomaisten yritysten IP-oikeuksien polkeminen sekä markkinoita vääristävät valtiontuet.

Pohjimmiltaan Kiinan patoamisessa on kyse turvallisuuspolitiikasta ja kahden suurvallan välisestä teknologisesta kilpajuoksusta. Kauppapolitiikan keinovalikoimalla on rajalliset mahdollisuudet puuttua taustalla vallitseviin juurisyihin.

Vaalit oven takana

Trumpin kauppapoliittiselle linjalle on olemassa vahva tuki omilta. Valitut toimet voivat aiheuttaa hetkellisesti epävarmuutta yritysten toimintaympäristöön, mutta se on hyväksyttävissä, kunhan lopputulos on epäreiluksi koettua nykyhetkeä parempi.

Turbulenssia on odotettavissa lisää USA:n sisäisen poliittisen taistelun kiihtyessä kohti ensi vuoden presidentinvaaleja. Trump pyrkii varmistamaan valintansa toiselle kaudelle keräämällä voittoja ja irtopisteitä sieltä, mistä niitä on mahdollista saada. Olennaista on varmistaa keskeisten vaalipiirien tuki. USA:n omaa teollisuutta suojeleva kauppapolitiikka saattaa osoittautua siinä tärkeäksi työkaluksi.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen vetämä yritysvaltuuskunta vieraili Washington DC:ssa 11.-13.2. 2019. Kauppapolitiikkaan keskittyneen matkan yritysdelegaatioon kuuluivat EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtajisto ja jäsenet Minna Aila (Konecranes), Hanna Laurén (Finnair), Carita Ollikainen (Valmet) sekä Tiina Helenius (Handelsbanken). EK:n puolelta matkalle osallistuivat myös johtaja Taneli Lahti sekä asiantuntija Jannika Ranta. Delegaatioon kuului lisäksi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.